Karhu syö jäniksen, mutta jänis ei syö hiirtä, kun jänis on kasvissyöjä. Onko karhu sitten myös vähän kasvissyöjä, kun se syö jänistä. Tuosta ei pitänyt kirjoittaa, mutta tulipahan nyt sanotuksi tuokin.
Karhulla ajattelin ensin kaikkea suurta ja voimakasta, joka syö kaikkea pientä ja heikkoa. Tuo taas tuli mieleen, kun katselin tätä oman pikkukaupungin raittia: autoja, autoja, autoja... Kukaan ei juuri kävele, kun kukaan ei jaksa enää kävellä. Suurin osa autoilla ajavista ihmisistä on joko yli keski-ikäisiä tai melkein vanhoja. Aivan vanhoja ei joukossa juuri ole, kun niiltä on otettu jo ajokortti pois. Tai toki joku vielä käveleekin, jos ei aja mopolla tai polkupyörällä. Ala- ja yläasteikäiset lapset ja nuoret vielä kulkevat kuka reippain, kuka vain askelin. Mutta jotakin puuttuu totaalisesti katukuvasta.
Tämän kaupungin katukuvassa ei ole ollenkaan nuorta aikuista eikä varsinkaan nuorta aikuista naista. He kaikki ovat muuttaneet pois suurempiin kaupunkeihin opiskelemaan ja jäävät sille tielle, kun tänne ei käytännössä enää voi palata. Ei ole oikein nuorelle aikuiselle sopivia työpaikkoja. Jokunen tehdas on ja kouluja siellä täällä. Opettajaksi voi aina palata kotikonnuille, mutta ei niitä virkojakaan kovin monta kymmentä ole. Karhu on syönyt meiltä nuoret naiset. Karhu on vienyt oppilaitokset ja yliopistot suuriin kaupunkeihin ja jättänyt meille ala- ja yläasteet ja ammattikoulun, jossa taas on vain murkkuja. Tuo vain-sana ei millään lailla väheksy, mutta minä kirjoitankin nyt nuorten, aikuisten naisten perään. Kun ne nuoret aikuiset naiset vetävät niitä nuoria aikuisia miehiä paljon tehokkaammin kuin kärpäspaperi kärpäsiä. Siksi olisikin järkevää miettiä tuota keskittämispolitiikkaa uudestaan ja palata taas siihen tasapuolistamispolitiikkaan ja jakaa koulutuspaikkoja tasaisemmin ympäri maata ja maakuntia. Ei raha kaikkea saisi ratkaista. Vaikka ovat taskut ja lompsat täynnä rahaa, mutta ei ihmistä, kenen kanssa sitä rahariemua jakaa, synkkää on olo ja elo - varsinkin täällä maaseudulla kaukana metrolinjoista ja kehäteistä.
Karhusta ei taida kuitenkaan tulla kasvissyöjää. No. Syö se marjoja ja hunajaa ja vaikka mitä muuta metsän anninta, mutta pelkästään niissä sitä ei taida saada pysymään. Hirvikin sille maistuu, vaikka se on paljon suurempi. Isot syövät toisiaan ja pienempiä ja täällä katsellaan sitä luonnonsuojelualueen kummallista touhua - me pienen kaupungin vilkkuvasilmäiset aikamiehet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti