Pystykorvan puolisona

Kissoista ja koirista on tullut monissa perheissä tasa-arvoisia perheenjäseniä. Niin olen ymmärtänyt. Koirille kudotaan villasukkia ja slipovereita, heille ostetaan lemmikkikaupasta sadeasut ja kumisaappaat, virikelelut ja mitä parhaat ruuat erikoisherkkuineen, leivonnaisineen. Jouluna kissa saa oman paketin, jonka se älynsä mukaan joko repii auki tai jättää vaille minkäänlaista huomiota, viisas perheenjäsen kun on. Jopa hiiret ja marsut ovat valtaamassa oman paikkansa perheessä eikä se ole loukku tai myrkkyämpäri, vaan ikioma häkki tai kokonainen virikkeellinen häkistö.

Eduskuntaan toimitettiin kansalaisaloite kymmenine tuhansine nimikirjoituksineen tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Itsekin olen tuon aloitteen allekirjoittanut, koska en osaa kuvitella maailmaa ilman täydellistä tasa-arvoa. Jotkut sanovat, että avioliitto on vain miehen ja naisen liitto ja vihkimyksen kautta saatu lupa perustaa perhe, hankkia lapsia, sitoutua elämään yhteisessä taloudessa. Järjen mukaan se voi olla kahden aikuisen, täysipäisen yhteisellä sopimuksella päättämä liitto, joka saisi kirkollisen, yhteiskunnallisen siunauksen, jos kerran sellaisen haluaa. Jos pariskunta haluaa itselleen kaikki lain suomat oikeudet, sen on oltava virallisesti naimisissa, vihitty avioliittoon. Siksipä halutaankin laki, joka sallii sukupuolineutraalin avioliiton.

Tuo nyt ei ole mitään. Mutta nyt olen antanut itselleni kertoa, että jotkut jopa harkitsevat kansalaisaloitetta nisäkäsneutraalista avioliitosta. Koskapa kotieläimet, kissat, koirat, hiiret ja marsutkin ovat tasa-arvoisia perheenjäseniä, pitäisi olla mahdollisuus nisäkäsneutraaliin avioliittoon, jossa kissa voi periä hiiren tai koira mennä naimisiin isäntänsä kanssa. Olisihan se hauskaa olla pystykorvan puolisona ilvesmetsällä, vaikka haukuthan siitä tietysti palkaksi saisi. Toisaalta silloin voisivat puolisot yhdessä haukkua niin metsän eläimet kuin valtiovallankin. Hauhau.

Pölyperhosen oikeus ikuiseen elämään

Jokainen lie joskus tavannut huoneissa pienen ja vaatimattoman näköisen perhosen, joka vaivalloisesti lentää muutaman metrin matkan ja lepattelee väistöliikkeitä tehden seiniltä lampuille ja lampuilta seinille, istahtaa sitten siivet supussa kuin koi konsanaan ja jähmettyy niille sijoilleen. Kun tuon viheliäisen hyönteisen onnistuu läpsäyttämään hengiltä, jäljelle jää vain tummanharmaa pölyjälki seinään tai lamppuun. Ei verta, ei lihaa, ei raatoa, ei ruumista.

Luonto ei tee mitään turhaa sanotaan, mutta hauraan ja mitättömän oloisen hyönteisen tarkoitusta tutkiessani ja olemassaolon arvoitusta pohtiessani kauan kulutin aikaa sen keksiäkseni. Mutta keksin sen sittenkin.

Joitakin vuosia sitten olin tuon perhosen pääsemättömissä. Niitä lenteli ison tuvan avarassa tilassa kuin kaaliperhosia kesäniityillä eivätkä tuntuneet kärpäslätkän ahkeran ja tappavan huiskimisen ristitulessa vähääkään vähentyneen. Asensin tarkasti tutkituille lentoreiteille sähköiskuvaloansoja, ja muutaman ansiokkaan vuoden kuluttua saatoin lähes huokaista: aktiivisimmat urokset ja tiineimmät naaraat paloivat yksi kerrallaan iloisesti leimahtaen. Vaan annas olla. Aina silloin tällöin herää vielä joku sitkeä lampun henki kuin kertomaan, ettei maailmassa ole mitään turhaa.

Valkoista tapettia vasten perhonen on helppo saalis vaanivalle ihmiselle. Luontaisia vihollisia sillä ei sisätiloissa muita olekaan. Mutta mikä on siis tuon pölyksi pakenevan perhosen perimmäinen tarkoitus? Kun kärpäslätkän tai tukevan naistenlehden kalmanisku kohtaa tuon luomakunnan vähäpätöisen edustajan, muuttuu valkoinen tapetti siltä iskemältä likaisen kirjavaksi ja sotkuiseksi. On pakko suuren taistelun jälkeen kutsua paikalle maalari, joka peittää nuo verettömät jäljet uuden kukkaistapetin tai lempeän lateksimaalin alle. Pienellä perhosella on maalaria työllistävä vaikutus ja sitä kautta oikeus ikuiseen elämään ihmiskunnan huoneistoissa.

Oih. Can cuomo hervantés ha la ciento savailas.

Con saletos my erva consistor, pá selatores un luomo cervantés.
Mon maletos y scerva unistor, lá molatores un cuomo hervantés.
Yá bandos, yá mandos, du bandores, du mandorés.
San duomo prestos sala cento capailas,
can cuomo hervantés ha la ciento savailas.

Voiko sitä tuon kauniimmin enää kukaan maailmassa sanoa. Jokainen sana on erikseen tarkasti mietitty, jokainen sana sanomaansa varten ajateltu.  Can cuomo hervantés ha la ciento savailas. Oih.

Pakko kasvaa esiin

Kun kukansiemen
tuntee kevään pistoksen
sydämessänsä,
se muistaakin auringon.
On pakko kasvaa esiin.

Töihintulojuhlat ja satelliitin seuraama tilipäivä

Kansanedustajilla on erikoisia ja aikaan sopimattomia tapoja, joista olisi hyvä jo päästä eroon. Sanotaanko nyt näin, että kulutusjuhlien aika on ohi. Kun edustajat aloittavat uuden työrupeaman reilusti ylipitkien lomien jälkeen, heillä on tapana juhlia rankemman päälle: juodaan ja syödään ja mennään lopuksi oopperaan.  Joku on laskenut, että henkeä kohti nuo työhöntulojuhlat maksavat varovaisesti arvioiden 300 euroa edustajaa kohti. Kun 200 kansanedustajaa törsää 300 euroa illassa, tekee se valtion kassaan 60.000 euron loven. No, eihän se paljon ole, sanovat edustajat. Arvokasta työtä pitää juhlia mennen tullen.

Jos jokainen työssäkäyvä, kolmisen miljoonaa ihmistä aloittaisi loman jälkeen uuden työrupeaman juhlimalla samoin summin valtion piikkiin tietysti (jokainen työ on arvokasta, sanotaan), loveaisi juhlinta valtion kirstua 900 miljoonalla eurolla. Kaksi kertaa vuodessa. Vuosilasku tuosta juhlimisesta olisi siis 1,8 miljardia euroa.

Keskitalvella EU jakaa ruuantuottajille maataloustuet eli veronmaksajien rahaa yhdelle ammattiryhmälle sievoiset summat. Suurimmillaan tuet ovat miljoonan euron verran ja keskimäärin 30.000 euroa tilaa kohti. On hyvä tukea ruuantuotantoa. Mutta eikö olisi hyvä tukea kaikkea muutakin tuotantoa ja ihan kaikenlaista työtä. Tai sitten olla tukematta. Juttelin erään maanraivaajan kanssa ja toivotin hänen työlleen siunausta. Oli tehnyt mies ison urakan saadakseen muutaman hehtaarin peltotilkun viljanviljelyyn. Mies tuumasi tyynesti olevan aivan sama, mitä pelto tuottaisi.
- Kunhan nyt satelliistista näkyy, että siinä sovittu vilja kasvaa. Tukipolitiikka hoitaa tienestin.