Astmakohtaus

Matka jarruttaa
joskus tiellä kulkijaa.
Mäki vastustaa.
Silloin täytyy hengittää
ahtaan keuhkon avaajaa.

Uuden tien päässä

Matkat jatkuvat
tien molemmista päistä
mikä minnekin.
Risteyksessä pysähtyy
aina uuden tien päähän.

Uskotko

Pohjanmaa uskoo Jumalaan – ainakin kesällä. Joka kesä kokoontuvat lestadiolaiset suviseuroihinsa ja körttiset herättäjäjuhlilleen. Monet muutkin samaan Jumalaan hiukkasen eri tavalla uskovat pitävät omia kesärientojaan ja hiljentymispäiviään ja muistavat Jumalan suurta armoa ja anteeksiantamusta.

Olen uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäisen kanssa samaa mieltä, että uskonnot vähitellen häviävät ja tilalle jää henkilökohtainen usko. Kirkosta erotaan hyvin herkästi, ja muutama poikkipuolinen sana kirkkoa edustajavalta ihmiseltä tiedotusvälineissä saa aikaan joukkopaon uskonyhteisöstä. Mutta vaikka ihminen jättääkin kirkon ja sen koristeelliset seinät ja seremoniat, ei ihminen kuitenkaan lakkaa uskomasta. Aivan kuin voimme tilata itsellemme auton mitä moninaisimmin lisävarustein tai hankkia uuden puhelimen halutuin ominaisuuksin, myös uskon jokainen muokkaa mieleisekseen ja Jumalan näköisekseen. Kirkko koetaan kopiolaitokseksi, joka pyrkii kloonaamaan uskovat näköisikseen.

Sanotaan Jumalan olevan rakkaus, mutta uskontojen viesti on aivan erilainen. Kirkkojen välinen riitely ja oppiristiriidat ovat omiaan karkottamaan ja vierottamaan ihmisiä ja hakemaan omaa Jumalaansa ehkä sieltä alkuperäisimmästä sopukasta eli omasta mielestä, omasta sydämestä. Sanotaanhan Jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen enkä oikein osaa kuvitella, että tuolla kuvalla tarkoitettaisiin yksinkertaisimmillaan kahdella jalalla kulkevaa ja kaksin käsin elämästä kiinni pitävää, päätä harteilla kantavaa hahmoa, vaan ajatusta, älyä, tunnetta, joka on jumalainen, Jumalan kaltainen.

Uskontojen riidellessä ja kinastellessa, pitääkö naisen sanaa kuulla seurakunnassa tai saako mies valita aviopuolisokseen miehen, voivat nuo uskovaiset kirkkoineen ja temppeleineen ja synagogineen ja moskeijoineen syyttää vain itseään, kun ihmiset ajattelemaan oppiessaan hylkäävät moiset riidat ja riitelijät naurettavina ja luotaantyöntävinä. Niin sanottujen pyhien kirjojen tulkintoja on varmasti yhtä paljon kuin on lukijoitakin eikä kukaan voi sanoa oman tulkintansa olevan täydellisesti tosi. Kirjat on kirjoitettu kuin maallikko olisi yrittänyt selittää atomivoimalaa: periaate voisi parhaassa tapauksessa olla oikea, mutta lopputulos on aina arvailujen varassa.

Uskon. Uskon, että suuri osa, suurin osa noista erilaisissa uskonnollisissa kesätapahtumissa käyvistä ihmisistä turvautuu ihmistä suurempaan voimaan, tunteeseen, älyyn, armoon, anteeksiantamukseen, siihen Jumalan kuvaan, joka jokaisella on ajatuksissaan. Uskonto on hyvin toissijainen asia, sillä onnellisuuteen ihminen tarvitsee vain ja ainoastaan yhden asian: rauhallisen sydämen. Sen saa uskosta, mutta hyvin harvoin yksin uskonnosta.