maanantai 14. joulukuuta 2015

Kuusivarkaissa

Ensimmäinen tarina

Mies nousi metsästä maantielle ja veti hankeen kuusivanaa. Muutamia neulasia jäi tien varteen, kun mies kopisteli lumet kuusesta ja nosti sen peräkärryyn.

- Mistäs mies on noin kauniin kuusen löytänyt?

Mies vähän säpsähti kysymystä, sillä hän luuli olevansa metsän reunassa aivan yksin.

Kuljetusliinojen rattaista kuului metallinen ratina, kun mies kiristi kuusta peräkärryyn.

- Tuosta omasta metsästä hain.

Kysyjä katsoi ensin kuusta, sitten miestä ja kääntyi katsomaan metsää.

- Milloinkas minä tuon metsän olen sinulle myynyt.

Mies säikähti ja lakkasi kiristämästä liinoja, käänteli hermostuneena kuusta parempaan asentoon ja puhui hengästyneellä äänellä.

- Tuota niin. Taitaa tuo sittenkin olla jonkun muun metsää. Paljonko olen kuusesta velkaa?

Kysyjä puisteli käsillään takkiaan kuin siinä olisi ollut lunta, otti karvahatun päästään ja löi sitä jalkaansa vasten ja laittoi takaisin päähän.

- Sovitaanko niin, ettei kuusi sinulle maksa mitään. Mutta lapsille sinun pitää sanoa, että tänä jouluna leikitäänkin varastetun kuusen ympärillä.

Mies kätteli kuusen ja metsän oikeaa omistajaa.

- Kiitos. Se on oikein sopiva hinta varastetusta kuusesta.



Toinen tarina

Mies nousi metsästä maantielle ja veti hankeen kuusivanaa. Muutamia neulasia jäi tien varteen, kun mies kopisteli lumet kuusesta ja nosti sen peräkärryyn.

- Mistäs mies on noin kauniin kuusen löytänyt?

Mies vähän säpsähti kysymystä, sillä hän luuli olevansa metsän reunassa aivan yksin.

Kuljetusliinojen rattaista kuului metallinen ratina, kun mies kiristi kuusta peräkärryyn.

- Tuosta omasta metsästä hain.

Kysyjä katsoi ensin kuusta, sitten miestä ja kääntyi katsomaan metsää.

- Milloinkas minä tuon metsän olen sinulle myynyt.

Mies säikähti ja lakkasi kiristämästä liinoja, käänteli hermostuneena kuusta parempaan asentoon ja puhui hengästyneellä äänellä.

- Tuota niin. Taitaa tuo sittenkin olla jonkun muun metsää. Paljonko olen kuusesta velkaa?

Kysyjä katsoi kuusta tarkasti, mutristeli suutaan ja kertoi hinnaksi kaksikymmentä euroa.

Mies kaivoi rahakukkarostaan setelin ja ojensi sen kuusen oikealle omistajalle, joka irrotti kiinnitysliinat ja nosti kuusen takaisin kärryn viereen, pyysi kuusivarkaalta kuusen kaadossa mukana olleen vesurin lainaksi, katkoi kaikki oksat ja nappasi poikki latvankin.

- Tästä metsästä ei ole myyty yhtäkään puuta oksineen.


perjantai 11. joulukuuta 2015

MINÄ puhun sinulle.

Hei, nokinaama.
MINÄ puhun sinulle.
Silmiin en katso
sinua, sillä pelkään
että olet kuvani.

torstai 10. joulukuuta 2015

Hyvä lähtee pahaa tappamaan

Hyvä ihminen
kaivaa nikkelin maasta,
istuu alas ja
tukkii ruutipanoksen:
lähtee pahaa tappamaan.

tiistai 8. joulukuuta 2015

Kirottu joulu

Täti istahti pienen pojan viereen, tarttui tätä kädestä ja katsoi tuikeasti silmiin.

- Sinä et saa kiroilla. Taivaan Isä heittää sinua tulikivillä eikä joulupukki tuo sinulle yhtään lahjaa.

Pojan valoisa ja kirjava maailma tummeni, suorastaan mustui ja hän muisti, kuinka toinen täti oli vienyt hänet edellisviikolla osuuskaupan jäätelöaltaalle ja luvannut ostaa jäätelön, jos poika lähtisi hänen kanssaan tulevana sunnuntaina kirkkoon kuulemaan Jumalan sanaa. Miten Jumala saattoi olla sellainen, että ensin antoi jäätelöä ja sitten heitti tulisilla kivillä.

Tykkylumi peitti metsänreunan pienen kuusen ja taivutti oksat maata kohden. Tuo kuusi oli jo kesällä yhdessä isän kanssa varattu seuraavaksi joulukuuseksi. Poika potkaisi alinta oksaa, joka heilahti jäykästi, muttei varistanut jäätynyttä lunta maahan. Kiukku kaiversi kavalana mieltä ja poika potkaisi kuusen oksaa uudestaan. Lumi pysyi oksassa. Muutaman päivän päästä haettaisiin joulukuusi sisään, koristeltaisiin se hopeanauhoin ja kynttilöin ja latvaan kiinnitettäisiin kimalteleva tähti, Beetlehemin tähti. Miten turhaa se kaikki olisi. Miten turhaa olisi kahlata metsään syvässä lumessa, sahata kuusi juuresta poikki, kantaa se kotiin sulamaan ja kiinnittää kuusenjalkaan. Miten joutavalta tuntui koristella kuusi ja sytyttää viimein kynttilät palamaan, kun joulupukilla oli vain pahat mielessä ja Taivaan Isällä lahjapussin nyörit tiukasti kiinni.

Taivas tummui ja tähdet alkoivat tuikkia toinen siellä ja toinen tuolla. Poika heittäytyi hankeen selälleen makaamaan ja laski tähtiä. Kun hän oli päässyt kymmeneen, hän nousi ylös, puisteli kiivaasti lumiset vaatteensa, potkaisi oksaa kolmannen kerran ja huusi kiukkuisesti päin tykkylumista kuusta.

- Saatanan perkele. Pukki heittelee kuumia kiviä ja Taivaan Isä ei tuo lahjan lahjaa. Minen ala.

Joulu oli pilalla. Kirottu joulu.