perjantai 17. joulukuuta 2021

Parlamentaarista puhetta jokilaakson kuppiloissa

Ensimmäiset ukot:

-          Käytit n-sanaa.

-          Siellä on aika paha väkikato.

-          Niinkö on?

-          Muuttavat pois eivätkä enää luonnollisesti lisäänny. Kuolevat enemmän kuin syntyvät.

-          Pitää panna ideamylly jauhamaan.

-          Panna pitää.

 

Toiset ukot:

-          Ostin lapsenlapselle pukinkonttiin Lapin hatun. Tilasin netistä.

-          Älä osta. Palauta se.

-          Minkä tähen?

-          Sinusta tulee rosvo.

-          Mitenkä se rosvo minusta?

-          Sinusta tulee kulttuurivaras. Alat omia vierasta kulttuuria.

 

Kolmannet ukot:

-          Joulu tulee. Sinipiikaa pitäis komentaa lattialla.

-          Älä puhu. Saat akaltas turpaan. Sinipiika välineistää vaimon ja epätasa-arvoistaa siivouksen.

-          Minä olen punarenki. Punarenkiä on ennenkin lyöty.

-          Taidat olla poliittisesti kallellaan.

-          Kallellaan ja Kertullaan.

 

Neljännet ukot:

-          Maistuuko Geisha?

-          Kiitos vaan, mutta söin just Eskimon.

-          Karhua päälle?

-          Melkein mieluummin Marianne.

-          Kuukupillinen Kulta-Katriinaa?

-    

 Viidennet ukot:

-          Se on kohta joulu.

-          Ja paimenia kedolla. Paimentavat meitä terveitä, ettei saatais kruunua keuhkoihin.

-          Beetlehemin punatähti. Se vaan ei pysähdy tallin ylle, vaan monistuu kaikkien kattojen päälle.

-          Aikamoinen kopiokone.

-          Semmoisia on kaupan.

 

Ensimmäiset ukot:

-          Käytit n-sanaa.

-          Lipsahti. Meillä sentään väki lisääntyy ja kauppa käy. Hullummin on Nivalassa.

-          Taas käytit n-sanaa.

-          Unohtuu niin helposti. Lähetäänkö meneen? Nunhnuka, nunhnuka loihlai…

-          Älä omi kulttuuria äläkä käytä n-sanoja. Et sie millää opi.

-          Pyydän julkisesti anteeksi. Anteeksi, nivalalaiset Eskimot, Geishat, Katriinat, Mariannet ja miksei Karhutkin. On teillä kestämistä, kunnes joku teidät pistää poskeensa ja nielaisee.

maanantai 13. joulukuuta 2021

Timantinkaivaja

Löi mies vasaran

kallioon kuin pähkinään.

Poimi siemenen

kuin sydämen, timantin

kaivoi esiin kuorestaan.

perjantai 3. joulukuuta 2021

Lumehine mua

Lumehine mua

yögostihpäi salbavuo

kui kondii pezäh.

Jogahine huondes on

aigaine kevätpäivy.


Luminen piha

yökylään sulkeutuu se

kuin karhu pesään.

Jokainen aamu on kuin

varhainen kevätpäivä.

Rastavuildu

Rastavusliäppy 

piäs haldii levol istuo,

rauhas kaččelou

kui rahvas hierus eläy

da pajoloi pajattau.


Jouluilta

Joulumyssykkä

päässään tonttu katolla

istuu, katselee,

kuuntelee kyläläisten

lauluja laulelevan.

tiistai 30. marraskuuta 2021

Tummilla rattailla

Hyppää rattaille,

hei sie hevoiseton mies.

Tuu vällee kyytii.

Matka joutuu nopiaa.

Se ei kestä kauaakaa.

maanantai 22. marraskuuta 2021

Tulivuorenpurkaus

Tulivuori kuin

verenpaineen riivaama

sepelvaltimo

sykkii rauhallisesti

vähän ennen purkausta.


torstai 18. marraskuuta 2021

Mitä-Tön

"Olen Mitä-Tön",

sanoi muuan herra Tön,

joka kyseli

kaikenlaista joutavaa -

yleisesti mitä vaan.

keskiviikko 10. marraskuuta 2021

Vesilintu

Taidat ollakin

sulava vesilintu.

Kevyin untuvin

keinuskelet aalloilla.

Sukellat, kun kotkan näät.


tiistai 9. marraskuuta 2021

Jos leijona päättää

Voit kenties mennä

sarvikuonon sarven taa.

Vaan sieltäkään et

suojaa saa, jos leijona

lihaas päättää rakastaa.

Onnenrukoilija

Usko voi siirtää

vuoria, niin sanotaan.

Kädet ristissä

ootan onnen istuvan

pöytään aterioimaan.

maanantai 8. marraskuuta 2021

Luonto tietää

Vain luonto tietää,

mikä mekanismi saa

ilon riehumaan,

surun painamaan päänsä

muiden katseilta piiloon.

tiistai 2. marraskuuta 2021

Surun sudet

Ikävän kyynel

väijyy susilaumana

arkaa saalista.

Kun suru on suuri kuin

nälkä, hyökkäävät sudet.

maanantai 1. marraskuuta 2021

Et vielä tänään

Iskä hei. Mikä

sua eniten vituttaa?

Kirjoita siitä

suorat sanat feispuukkiin.

Et vielä tänään kadu.

perjantai 22. lokakuuta 2021

Vitun hyvä jätkä

Kiitos polttelee

kuin raaka Koskenkorva

miehen kurkkua.

Hengitys ja puhallus:

"Et vittu paskempi oo."

Tulivuoripassi

 ”Miksi ovet ei aukene meille? Onko rotumme syytä tää?” Noin laulaa Hortto Kaalo, ja sen ääni on asiallinen ja kysymykset oikeutettuja. Toisin on koronapassittomien kiukkuinen rääkynä ravintoloiden ovella aivan kuin suljettujen ovien syy olisi yrittäjän ja ravintolan henkilökunnan.

Kun poliisi pysäyttää ajokortittoman autonkuljettajan ja määrää tuolle typerykselle ja liikenteen vaarantajalle sakkoja, asian ymmärtää jopa sakotettu. Hän ei ole syystä tai toisesta viitsinyt ajaa ajokorttia, mutta mieli tekee tien päälle. Ajoluvattomuus on harkiten tehty päätös ja silloin ei ole asiaa auton rattiin.

Tulivuori purkautuu Espanjan Kanariansaarilla La Palmassa. Purkausta on jatkunut jo viikkokausia ja satoja taloja on tuhoutunut ja tuhannet ihmiset ovat paenneet kodeistaan. Yksikään ihminen ei ole tuossa katastrofissa kuitenkaan kuollut. Kun sula laava valuu vuorenrinteeltä hitaasti alas, on aikaa paeta. Ja kun asiasta tiedotetaan riittävän selkeästi ja vahvasti, järkevät ihmiset tottelevat ja muuttavat kaikenpolttavan laavan alta pois.

Ei ole niin tyhmää saarelaista, joka väittäisi valtamedian valehtelevan ja laavapurkauksen olevan vain eliitin hyökkäys tavallista ihmistä vastaan. Ei ole niin typerää Kanarian kansalaista, joka vain jäisi paikalleen seuraamaan laavavirran matkaa kohti merta ja odottelisi myrkkyhöyryjen tuhoavan keuhkonsa ja sulan kivimassan polttavan jalkansa ja lopulta oman epäuskoisen ruumiinsa. Kukaan ei odota viranomaisten määräävän tulivuoripassia, jonka avulla voisi paeta tulikiven katkua ja punaisenkeltaisena hohkaavaa virtaa. Järki riittää.

Korona on kuin purkautuva tulivuori, joka rajuudestaan huolimatta antaa meille aikaa selviytyä. Se antaa meille mahdollisuuden, joka pitää älytä käyttää. Juuri äly on meidän voimavaramme, jonka avulla koko ihmiskunta selviytyy maailmanlaajuisesta vitsauksesta. Äly ei kuitenkaan yksin ole kaikkivoipa. Siihen tarvitaan yhteistä ymmärrystä ja yhteistä ponnistusta. Koronapassi on hyvä yritys antaa ihmisille aikaa levätä ja koota itsensä rentoutumalla väkijoukoissa turvallisesti.

Erakkous ei ole ihmiskunnalle luontaista. Siksi meidän pitää saada olla yhdessä, iloita ja nauraa, jutella ja laulaa, tanssia ja riemuita tässä ainutkertaisessa elämässä. Korona yrittää tuota oikeutta rajoittaa ja jopa tuhota. Jotkut ihmiset eivät ota asiaa vakavasti, vaikka koko muu maailma taistelee vapauden puolesta. Passilla pääsee rajan yli vankilasta vapauteen ja se on älyllisen ihmiskunnan oikeus.

Jos ihminen sairauden tai muun vakavan syyn vuoksi ei voi rokotuttaa itseään koronaa vastaan, hänellä ei ole valinnanmahdollisuutta. Ainut turva hänelle on, että kaikki muut ovat rokotettuja. Periaate saati mielipide ei ole oikeus vaarantaa tuon ihmisen terveyttä ja elämää sen enempää kotona kuin missään muuallakaan: elokuvissa, teattereissa, urheilukilpailuissa, ravintoloissa… Siksi on kätevintä työntää koronapassi valojuovan alle ja kuulla kauniit sanat: ”Tervetuloa nauttimaan iloisesta illasta ja hyvästä seurasta.” Rokotteen saa ja passilla pääsee ja ovet ovat auki iloiseen elämään.


P.S. Kiitos kun jätät tehohoitopaikan sitä omaa syyttään tarvitsevalle.

maanantai 11. lokakuuta 2021

Hedelmälihaa

Hedelmälihaa

treenattiin kipeäksi,

kun se murskattiin

alumiiniseen purkkiin

matkaan maailman ääriin.


torstai 30. syyskuuta 2021

Auringonpais(t)etta

Petäjä katsoo, 

kun pajunverso nousee

ylpeänä kuin

aurinko valaisisi

vain sen nuorta silmua.


Yön tonkijat

Myyrä ja mäyrä

maata öisin tonkivat.

Sokea toinen,

toinen huononäköinen

toisiinsa törmäsivät.


keskiviikko 29. syyskuuta 2021

Uskonsotaa

Syysmyrsky repii

auringon istuttaman

kuusen juurineen.

Ei syty joulutähti

enää latvaan loistamaan.



Kissketusta

Kissketuksesta

kissat kisskustelivat.

Olivat sitä

mieltä, että kissketus-

ikävä voi kissmittää.

tiistai 28. syyskuuta 2021

Kuninkaan kainalossa

Pala maata ja

suuri, avara taivas

kaipaa asujaa

rajan toisella puolen

kuninkaan kainalossa.

Kostaja kuulee

Puolikas sana

riittää lataamaan aseen

ja nostamaan sen

suurisuun ohimolle.

Kostaja kuulee kaiken.

maanantai 27. syyskuuta 2021

Väreilyä

On kuin elämä

järvenpinta niin tyyni

ja rauhallinen.

Tuhat joutsenta peilaa

kirkkaan pinnan väreiksi.


tiistai 21. syyskuuta 2021

Elokuvissa

Vaahteran lehti

kangasta vasten liikkuu

varjokuvina

niin kuin mustavalkoista

elokuvaa katsoisi.

maanantai 20. syyskuuta 2021

Arvaamattomuuksia

Ihmisen iän

mitta on arvaamaton

kuin tähtisumun

pölyhiukkasten joukko

Luojan verkkokalvolla.

Opetin ja opin

Minä opetin

neljäkymmentäkolme

vuotta karhua

nuolemaan kämmentäni.

Opin sietämään sitä.


Samba Pa Ti

Tanssisin sambaa,

mutta jalkani jäivät

työpöydän alle.

Neuvotteluhuoneessa

ei syki Samba Pa Ti.



Tanssitko sambaa?

Tanssitko sambaa

vai jäivätkö jalkasi

työpöydän alle?

Tehdassalin metelin

läpi ei sävel kuulu.

tiistai 14. syyskuuta 2021

Kannesta kanteen

Tahdoit sanoa

mulle vain hyvää iltaa.

Levitin sängyn

ja luin Decameronen

ääneen kannesta kanteen.

Juurihoitoa.

Sain juuri hoidon

hampaaseen, joka toki

parantuakseen

juurihoidon tarvitsi.

Juuri hoi! Don voi hyvin.

tiistai 7. syyskuuta 2021

Ilmaa keuhkoista

Kuin hirven kiimaa

houkutusmetsästäjä

puhkuu palkeista

ja kohta nostaa aseen -

ampuu ilman keuhkoista.

Kesäloman loppu

Hirven kiimasta

hautapaikkaan käy puhe

kahvipöydässä,

kun kansanedustaja

palaa kesälomalta.


maanantai 30. elokuuta 2021

Ota kantaa!

Kun haluat ottaa kantaa, voit kirjoittaa kirjan, tehdä elokuvan, huutaa parvekkeelta, puhua Hyde Parkin Speakers Cornerissa, korottaa ääntäsi  face bookissa tai vaikka pieraista kesken tylsän juhlapuheen. On tärkeää olla jotakin mieltä, mutta useimmiten on tärkeää myös miettiä mielipiteensä ennen kuin sen ilmaisee. Sanottua sanaa ei saa takaisin eikä julki kirjoitettua voi muuksi muuttaa.

Olen opetellut sanomaan sanottavani myös lyhyesti japanilaisen tankarunon kautta. Koska tankarunossa on vain viisi säettä, tavukappaletta 5-7-5-7-7, ei jaarittelulle saati pitkille alustuksille ole tilaa. Ensimmäisessä tavukappaleessa on viisi tavua, toisessa seitsemän, kolmannessa viisi ja neljännessä ja viidennessä seitsemän. Noihin yhteensä 31:een tavuun pitää mahtua kokonainen ajatus, kannanotto, tarina, kertomus.

Halusin ottaa kantaa Afganistanin sotaan. Mutta koska sota siellä on minulle liian monimutkainen asia ymmärrettäväksi, halusin yksinkertaistaa sen tankaksi.

Opiskelija

Opiskelija

jäädyttää sydämensä,

tarttuu aseeseen

ja uskoo sen olevan 

jumalan sulkakynä.

 

Tiedän taliban-sanan merkitsevän monikkomuotoa opiskelija-sanasta. Ja koska olen antanut itselleni oikeuden ymmärtää talibanisotilaiden olevan koraania opiskelevia, opettajiaan sokeasti uskovia ääri-islamilaisia nuorukaisia, muuttuu automaattiase fanaattisen ihmisen kädessä vaaralliseksi välineeksi, jonka kautta usko kirjoitetaan järein luodein epäuskoiseen sydämeen.

Heti Afganistanin tilanteen lauettua pakolaiskriisiksi alkoi somekirjoittelu pakolaisten puolesta ja heitä vastaan. Niin kuin sota myös pakolaiset ovat aina herkkä ja vaikea asia yhteisesti ymmärtää. Sanottiin tulikivenkatkuisia kommentteja, miten yhtään pakolaista ei pidä ottaa Suomeen loisimaan ja yhtä kiivaita kannanottoja kirjoitettiin myös solidaarisuuden ja auttamisen puolesta. Oman hämmennykseni kirjoitin viiteen säkeeseen.

Äidinmaitoa

Sotilaan syli

maistui äidinmaidolta.

Ruudinkatkuinen

kehto keinui tuulessa.

Nuku, lapsi kultainen.

Maailmassa on kuitenkin enemmän iloisia kuin surullisia ja ahdistavia asioita. Kun nyt syyskesän iltana istun ulkosaunan kuistilla ja haistan kypsyvän viljan ja näen tähkäpäiden hiljakseen heiluvan kuin tuntisin tuulen tulevan, voin tuon tuokion tallentaa tunteisiini ja kirjoittaa hetken viiteen säkeeseen ja tavun jokaiselle elokuun päivälle.

 

Timotein tuoksu

Tummuvan illan

timotein tuoksu huumaa.

Hiljaa liikehtii

viljantähkien vihi

kuin syksy astelisi.

perjantai 27. elokuuta 2021

Jumalan syliin

Aavikon tuuli

kuljettaa ruudin katkun

ihmisen pojan

ristittyjen käsien

kautta Jumalan syliin.

keskiviikko 25. elokuuta 2021

Äidinmaitoa

Sotilaan syli

maistui äidinmaidolta.

Ruudinkatkuinen

kehto keinui tuulessa.

Nuku, lapsi kultainen.

keskiviikko 18. elokuuta 2021

Sotakommentti

Aivan varmasti

tiedän kaiken sodasta,

joka näytetään

suorana paikan päältä.

Kommentoin facebookiin.

Opiskelija

Opiskelija

jäädyttää sydämensä,

tarttuu aseeseen

ja uskoo sen olevan 

jumalan sulkakynä.

torstai 12. elokuuta 2021

Kuuden tuuman sei

Kuuden tuuman sei

lahdessa kun potkaisee,

ruoto liikahtaa,

vatsaevä piirtelee

kahdeksikkoa lampeen.

Kesävalssi

Kesälihassa

kukkamekkomöhkäle

kohta tanssahtaa

kesäillan valssia

onnestansa sekaisin.

maanantai 9. elokuuta 2021

"Ajele sinä sitten sillä Harrikalla."

Istuin elokuun kuumana päivänä torikioskin aurinkotuolilla ja söin jäätelöä mieltäni virkistämään. Kioskille pyöräili kolme poikaa ja tyttö. Kahdella pojalla oli sähköpyörä molemmilla ja minä kiinnostuin pyörästä kovin. Kyselin, oliko sellainen mukava ajettava. Toinen pojista kertoi kaverin omistavan pyörän ja se oli hänellä vain lainassa. Mutta mukava sillä hänen mukaansa oli ajella.

Pyysin koeajoa. Kysyin, voisinko käydä kokeilemassa pyörää, joka kuitenkin oli melko isokokoinen ja aikuisenkin ajettava. Pojat lähtivät mitään sanomatta paikalta ja jäivät kioskin taakse. Söin jäätelön kaikessa rauhassa ja lähdin viereisessä talossa olevaan toimistooni. Tapasin pojat ja tytön vielä ennen kuin menin sisälle. Kerroin, että he olivat varsin ajattelevaisia, kun eivät antaneet pyöräänsä täysin vieraalle ihmiselle.

- Olitte fiksuja, kun ette antaneet pyöräänne lainaksi tällaiselle partamiehelle. 

Minulla sattui olemaan Harley-Davidson -paita päällä.

- Onko sulla Harrikka, kysyi yksi pojista.

- Onhan mulla, sanoin.

- Ajele sinä sitten sillä Harrikalla, sanoi poika, jolta olin pyörän koeajoa kysellyt.


Nousin toimistoon talon toiseen kerrokseen. Olin varsin vaikuttunut noin kymmenvuotiaitten poikien valveutuneisuudesta. Uskon, että he olivat vanhempiensa kanssa keskustelleet ja saaneet ohjeet olla lainaamatta pyöräänsä tai puhelintaan tai ylipäätään mitään arvokasta tuntemattomille ihmisille. Minulle tuo pyörän menettämisen mahdollisuus ei tullut pyörää koeajoon pyytäessäni mieleenkään, mutta reilusti minulle tehtiin selväksi, että ajakoon kukin omilla pyörillään.

- Ajele sinä sitten sillä Harrikalla.

Niin. Enpä tosiaan tuota omaa pyöräänikään antaisi kenellekään tuntemattomalle koeajettavaksi.

  


perjantai 6. elokuuta 2021

Timotein tuoksu

Tummuvan illan

timotein tuoksu huumaa.

Hiljaa liikehtii

viljantähkien vihi

kuin syksy astelisi.

Itse rajasi valitset

Olen reilun kymmenen vuoden aikana ylittänyt Suomen ja Ruotsin rajan satoja kertoja. Ensimmäisten viiden vuoden aikana rajan ylitystä tuskin huomasi muusta kuin kylteistä FINLAND - SVERIGE. Kukaan ei pysäytellyt saati kysellyt, miksi ja mihin olen menossa. Olin vapaan Pohjolan vapaa kansalainen.

Sitten tuli pakolaisten vyöry rajan yli Ruotsista Suomeen ja rajaa alettiin pitää tarkemmin silmällä. Minustakin oltiin sen verran kiinnostuneita, että auto pysäytettiin rajalla, minut puhuteltiin ja auton takapenkki päällisin puolin katsottiin. Riitti, että puhuin selvää suomea ilman vieraalta kuulostavaa aksenttia. Muutaman kuukauden kuluttua raja rauhoittui eikä minun menemiseni enää kiinnostanut rajaa valvovia viranomaisia.

Kun uutiset Kiinasta kiirivät Suomeenkin ja kun ensimmäiset koronaviruksen saastuttamat ihmiset paljastuivat pohjoisen lomakohteissa, alkoi raja päivä päivältä ja viikko viikolta tukkeutua entistä tiiviimmäksi ja lopulta sulkeutui kokonaan. Saatoin ajaa rajalle saakka, ja siellä minut pysäytettiin ja palautettiin takaisin kotiin ilmoittamalla, että hallitus on sulkenut rajan. En tuolloin vielä tiennyt, että minulla olisi ollut Suomen kansalaisena täysi oikeus ajaa rajan yli Ruotsiin ilman, että kukaan tai mikään olisi voinut menemistäni estää. Mutta en ajanut.

Tuli talvi ja koronan ote kiristyi ja samalla kiristyi myös Suomen ulkoraja joka suuntaan. Ennen niin vapaalla Suomen ja Ruotsin rajalla piti esittää passi, jotta pääsi rajan toiselle puolelle. Muutamia viikkoja myöhemmin riitti pelkkä ajokortti, mutta taas vähän myöhemmin piti esittää koronatestin negatiivinen tulos tai mennä rajalla testiin. Joka tapauksessa kulkeminen piti todistaa kulloinkin vaadituin dokumentein.

Olemme oppineet, että ulkomaille matkustaessamme otamme mukaan passin. Ilman sitä ei useimpiin maailman maihin ole mitään asiaa. Passin lisäksi tarvitsemme monta kertaa myös viisumin, ja jos aiomme matkustaessamme ajaa autolla, pidämme ajokortin mukana. Ne ovat meidän lupakirjojamme tehdä todettuina henkilöinä tiettyjä, sovittuja asioita: mennä rajojen yli tahtomiimme paikkoihin meille sopivin ja luvallisin kulkuneuvoin.

Ajokortti on useimmilla aikuisilla suomalaisilla osoittamassa pätevyyttä liikkua autolla tai muulla moottoriajoneuvolla paikasta toiseen. Monet eivät sitä kuitenkaan tarvitse, vaan kulkevat muilla keinoin. He ovat vapaaehtoisesti valinneet toisenlaisen tavan liikkua. Henkilöllisyytensä he todistavat tarvittaessa vaikkapa passilla tai henkilökortin avulla. Jos ihminen taas ei halua poistua omasta maastaan, ei hän tarvitse passia saati muita matkustamiseen vaadittavia asiakirjoja. Hän on vapaa olemaan Suomessa mielensä mukaan. Hänellä on vapaus valita ja se on vapauksista suurimpia.

Kun korona nyt kurittaa meitä kautta maailman ja on hyvin todennäköistä, että se myös jää elämään, meidän on pakko keksiä keinoja, miten voimme jatkaa lähes normaalia elämää viruksesta huolimatta. Ihmiset rokotuttavat itsensä virusta vastaan. Jotkut valitsevat kuitenkin rokottamattomuuden tien. 

On esitetty koronapassia ikäänkuin ajokortiksi niille, jotka joko ovat sairastaneet koronan ja saaneet immuniteetin tai sitten ovat antaneet rokottaa itsensä virusta vastaan. Passin avulla voisi mennä julkisiin tiloihin ja yleisötapahtumiin.

Ajokortti oikeuttaa ajamaan autoa ja koronapassi oikeuttaa osallistumaan tilaisuuksiin. Niin kuin ajokortti myös koronapassi on jokaisen oma valinta. Mutta kuten ei ajokortiton saa ajaa autoa, ei koronapassitonkaan voi osallistua vapaasti joukkotilaisuuksiin. Se on jokaisen oma valinta ja valitsemisen vapaus on vapauksista suurimpia. Vapaudelle taas on aivan pakko asettaa keskimäärin kaikkia miellyttävät rajat ja demokraattisissa yhteiskunnissa kansa itse määrittää vapautensa ääriviivat. Meillä kansaa edustaa eduskunta. Kun eduskunta päättää ottaa käyttöön koronapassin, se on kuin ajokortti: aja se tai ole ajamatta. Itse olet rajasi valinnut.

keskiviikko 30. kesäkuuta 2021

Renki ja viisirivinen

 Elipä muuan mies ja nautti kovasti virsien veisuusta. Tiedettiin hänen sävelkorvansa hyvin tarkaksi ja osasivat ihmiset häneltä kysyä vanhojen, vähän veisattujen virsien sävelkulut ja ne hänen kauttaan väen voimin opeteltiin uudestaan. Vaan ei jatkuva virren veisuu aivan kaikkia miellyttänyt. Oli talossa renki, joka kaipasi maallisempaa musiikkia, iloisempia säveliä, iskevämpiä tahteja.

Ajoi renki kaupunkiin ja osti itselleen viisirivisen haitarin. Maallinen peli alkoi soida, mutta kovin oli mies musiikkiin taipumaton eikä soitanta alkanut löytää sen kummemmin maallista kuin hengellistäkään sävyä. Mutta ahkerasti renki yritti, muisteli jenkat ja haikeat valssit ja yritti yrittämästä päästyään löytää suloiset sävelet. 

Kului päiviä, viikkoja ja kuukausiakin. Viimein uskalsi viedä renki soittopelin isäntänsä tupaan ja alkoi tavata haitarinsa viideltä riviltä tutuiksi kuvittelemiaan sävelmiä. Korvastaan tarkka isäntä kuunteli ja kuulosteli. Viimein renki lakkasi soittamasta ja kysyi.

- No?

Isäntä istui hiljaisen rauhallisena, hyräili hiljakseen tuttua virttä ja kuin muistellen tuumasi.

- Ei matki mittää, ei matki mittää.


maanantai 14. kesäkuuta 2021

Muista

 Ääneni siis sait,

sitähän sinä haitkin.

Varmaan siis muistat,

että päätökset eivät 

ole sinun, vaan meidän.

tiistai 18. toukokuuta 2021

Naisvaltaa

Suomen hallitus

saa naisvaltaistua,

sillä onhan se

kovin naisvaltaistunut

naisvaltaistuimillaan.


maanantai 17. toukokuuta 2021

Kun teslasusi ulvahtaa

Kun teslasusi

ulvahtaa, lammaslauma

keritsee itse

itsensä, opettelee

jopa vielä ulvomaan.

perjantai 7. toukokuuta 2021

Ei nuolla vieraalla kielellä

Suomea, suomen kieltä on puhuttu arvioiden mukaan jo 6000 vuotta ja luultavasti koko ajan on oltu huolissaan kielen asemasta ja sen muuttumisesta ja jopa katoamisesta. Kuka tai mikä on aina ollut syyllinen asiaan: nuoriso, tuo kelvoton kansanosa, joka aina vääntää vanhempiaan vastaan ja pyrkii murtamaan vanhat kahleet ja hyviksi koetut säännöt.

Nykynuoriso alkoi taas muuttamaan kieltä aivan omavaltaisesti. Kun aikuiset opettivat lapsille suomea, kieltä ei alettu muuttamaan, vaan sitä alettiin muuttaa. Pulpetissa piti istua selkä suorana, kun opettaja kirjoitti taululle: ruveta muuttamaan ja alkaa muuttaa. Niin sen piti olla ikuisesti, vaan eipäs ollutkaan. Kielitoimiston oli aivan pakko muutama vuosi sitten hyväksyä, että se hemmetin nuoriso oli taas oikeassa ja kielitoimiston oli pakko alkaa vääntää ja myös vääntämään kieliopin mutkaista metsätietä viivasuoraksi moottoritieksi.

Nuoriso on aina ollut laiskaa ja saamatonta, jopa vetämätöntä käyttämään vierasperäisten ilmaisujen suomalaista vastinetta. Kun pohjalainen pyyhkii kätensä hantuukiin, stadilainen kuuntelee, ku fogelit sjungaa. Eikä nyky-Suomen sitihenkilö suostu lopettamaan asiaa, vaan hän klousaa keissin. Ja kun vanhemmat omaksuvat samat ilmaisut, tuo räävitön nuoriso on jo keksinyt uudet.

Olen urheiluhullu. Seuraan lajista riippumatta kaikkea, missä kisataan rahasta tai mitaleista ja noustaan podiumille. Viikonlopun formulakisoissa selostaja ilmoitti meille katsojille, että kuljettajan pitää adaptoitua tuulen vaikutukseen. Jos nimittäin ajaa myötätuulessa sikaaniin, saattaa renkaaseen tulla flatspot. Vanhaksi suomeksihan tuo tarkoittaa, että kun jarruttaa mutkaan liian voimakkaasti, rengas lukkiutuu ja siihen tulee kulumajälki.

Mutta jos puhuisimme vieläkin samaa kieltä, jolla Kalevala tai huomattavasti modernimmalla kielellä kirjoitettu Seitsemän veljestä julkaistiin, kieli olisi monin verroin koukeroisempaa, tylsempääkin. Aleksis Kivi kuitenkin kirjoitti kuin ei olisi arvostelijoiden mukaan silloin pitänyt kirjoittaa. Hän oli kuritonta sukupolvea, joka irvaili arvokkaille asioille ja keksi uusia ilmauksia ja varmasti käytti myös silloisen nuorisoajattelun muokkaamia sanoja ja sanontoja. Hänestä eivät kaikki pitäneet ja hänen annettiin näivettyä ja tukehtua omiin, hävyttömiin kirjoihinsa pikkumökin peränurkkaan.

Eipä osannut hypätä Väinö Linna digiloikkaa eikä omistanut kryptovaluuttaa. Vaikka mies kirjoittikin Suomen kaiketi merkittävimmät kaunokirjalliset teokset varsin rikkain ja elävin ilmaisuin, Tuntemattoman sotilaan ja Täällä Pohjantähden alla, ei hän selviäisi tämän päivän katukielikokeesta kuin välttävin arvosanoin. Mutta kautta aikojen meillä on ollut yksi sana, jota mikään vierasperäinen tai uusiokeksitty ei koskaan korvaa. Sen osasi Väinämöinen, sen taisi sanoa Kivi ja lipsahti se usein niin Linnan kuin linnankundinkin huulilta. Eikä maassa liene montakaan maahanmuuttajaa saati natiivia, joka tuon sanan olisi lausumatta jättänyt. Vittua ei vieras kieli nuole. Kuuntele vaikka nuorisoa - uutta taikka entistä.

J.K. Tätä keissiä ei klousata, vaan tämä kirjoitus lopetetaan tähän. Ehkä nekstillä levelillä sit. Eiku shit.

perjantai 9. huhtikuuta 2021

Niin nopeasti unohtui kaunis poika

Olipa kerran pieni juutalaispoika, jolla oli tummat hiukset, ruskeat silmät ja hyvin kauniit lapsen kasvot. Tuli mies pojan kotiin, otti pojan mukaansa ja vei hänet kauas kotoa kylmään parakkiin, työnsi seuraavana päivänä kaasukammioon ja poltti kauniin pojan myrkystä jäykistyneen hentoisen ruumiin suuressa uunissa.

Olipa myös kerran keski-ikäinen nainen, joka matkusti Puolan maalle, astui turistibussiin ja ajoi tutustumaan keskitysleiriin.  Siellä oli kauan sitten julmasti tuhottu muuan pieni, kaunis juutalaispoika. Nainen kauhisteli tapahtunutta ja hämmästeli, että pienen, kauniin juutalaispojan lisäksi oli kaasutettu tai muuten rääkätty hengiltä yli miljoona muuta juutalaiseksi sanottua ihmistä ja satoja tuhansia mustalaisia, puolalaisia, venäläisiä…

-          Aivan kamalaa. Kyllä Hitler oli julma ja säälimätön.

Noin tuumasi keski-ikäinen nainen. Hotelliin päästyään hän käveli kaupungille matkamuistomyymälään ja osti sieltä postikortin, jossa luki Arbeit macht frei. Korttiin hän kirjoitti: ”Kävin tutustumassa Auschwitziin. Tuli aivan kamala fiilis. Että natsit olivatkin julmia. Huomenna ostoksille. Terv. Elina.”

Illalla keski-ikäinen nainen istui hotellin aulassa, joi korkeasta lasista värikästä sekoitejuomaa ja ajatteli. Hän mietti, miten ihmiset olivatkin ennen olleet tyhmiä ja ajattelemattomia, kun olivat uskoneet lyhyttä, mustahiuksista, pieniviiksistä miestä ja antaneet hänen kaikessa rauhassa toteuttaa julmuuksiaan ja levittää rotuoppiaan. Miten niin voimakkaat saksalaiset olivatkin sallineet huijata itseään tekemään niin paljon pahaa ihmisille ja maailmalle. Nainen tilasi toisen värikkään sekoitejuoman ja jatkoi miettimistä. Hän oli nähnyt kaupungilla jotakin hyvin vaikuttavaa ja mieleenpainuvaa.

-          Taidanpa käydä huomenna kenkäkaupassa ja ostaa ne kauniit, punaiset juhlakengät. Ne ovat niin makiat.

Nainen kaivoi laukustaan Fiskarsin pienet, oranssipäiset sakset ja tasoitti kynsiään, etteivät ne katkeaisi kesken loman. Sehän olisi katastrofi.

Kolmannen värikkään sekoitejuoman jälkeen keski-ikäinen nainen oli jo unohtanut yli miljoona tuhottua juutalaista sekä pienen, kauniskasvoisen pojan. Hän ojenteli siroja nilkkojaan pöydän alla ja mietti punaisia juhlakenkiä. Hän teki tärkeän päätöksen.

-          Taidan sittenkin jättää ne kengät ostamatta ja käydä lomalta palattua sikapäivillä.

 

Sinähän paloit,

olit täynnä rakkautta.

Katosit tuuleen,

vaikka tahdoit kirjoittaa

historiasi toisin.

 

tiistai 23. maaliskuuta 2021

Toisin kirjoitettu

Sinähän paloit,

olit täynnä rakkautta.

Katosit tuuleen,

vaikka tahdoit kirjoittaa

historiasi toisin.


( Tanka on kirjoitettu sodissa tuhottujen lasten muistolle.)

maanantai 22. maaliskuuta 2021

Kevät

Vedet silmissä

koivu nauraa kevättä.

Tuohisen kyljen

onnenkyyneleet ovat

rakkaudesta raikkaita.

perjantai 5. maaliskuuta 2021

Valoisaa

Tie täys valoa,

silmät imevät kesää

imupaperin

lailla kuin mustekynän

tulvivan terän viivaa.



perjantai 19. helmikuuta 2021

Pieni tuokio

Ihmisen onni

on tuntea toisensa

hetki kerrallaan.

Ei eilistä, huomista -

tämä pieni tuokio.

torstai 18. helmikuuta 2021

Välilyöntejä

Tik välilyönti.

Tik tik tik välilyönti.

Tik välilyönti.

Vaijeri valtimosta 

sisään ja pallot perään.

tiistai 16. helmikuuta 2021

Vapaus kuin mustelma

Jokainen meistä rakastaa vapautta: vapautta matkustaa, vapautta puhua ja sanoa mielipiteensä, vapautta arvostella, vapautta olla sellainen kuin on ja sellainen kuin haluaa olla. Vapaus on elämän tärkeimpiä asioita. Ja vapaus on myös elämän vastuullisimpia asioita.

Vapaus olla oma itsensä ei ole vapautta olla millainen haluaa. Sellaiseen demokratiaan sivistynyt maailma ei ole vielä taipunut. Kun murhanhimoinen radikaali vyöttää itsensä räjähtein, ei hänen vapautensa oikeus yletä laukaisemaan pommejaan ja räjäyttämään itseään väkijoukkojen keskellä. Keskellä autiota erämaata hänen vapautensa riittää toteuttamaan mielihalujaan ilman rangaistusta.

Vapaus ei ole pelkkää oikeutta, vaan se on myös syvää vastuuta itsestä ja jokaisesta lähimmäisestä. Vaikka meillä Suomessa, maailman yhdessä vanhimmista demokratioista onkin vapaus aamulla nousta sieltä, mistä haluaa ja illalla mennä nukkumaan melkein minne haluaa ja aamun ja päivän aikana tehdä sanomisesta puhumattakaan lähes mitä haluaa, meitä seuraa herkeämättä vastuu vapaudestamme, tekemisistämme ja sanomisistamme. Mikä ihmeellisintä, tuo vastuu on vapaudessa kaikista parasta ja suurin osoitus ihmisen kypsyydestä olla osallisena sivistynyttä, humaania joukkoa. Se on tunnus empatiasta jokaista kanssaihmistä kohtaan. Se kertoo halusta ja tahdosta pyrkiä tekemään paitsi omasta myös toisen elämästä mahdollisimman miellyttävää ja antoisaa sukupuoleen tai  syntyperään katsomatta.

Suomeen ollaan perustamassa uutta sinimustaa puoluetta, jonka tavoitteena on perustajien oman määritelmän mukaan etnisesti suomalainen Suomi. Tuossa Suomessa kansalaisiksi pääsisivät vain syntyperäiset suomalaiset. Liike suunnittelee myös etnistä rekisteriä, johon merkittäisiin täällä asuvien ihmisten kielelliset, etniset ja uskonnolliset taustat. Lisäksi sinimusta liike vastustaa samaa sukupuolta edustavien pariskuntien oikeutta adoptioon ja keinohedelmöitykseen sekä myös hormonaalista ehkäisyä ja naisten oikeutta aborttiin.

Liikkeen käsitys vapaudesta on kuin mustelma iholla, kuin ummehtunut ilma pallossa. Suomen pitäisi olla kuin koronakupla, minne ei kukaan muu maailmasta saisi muuttaa, missä nainen ei voisi päättää omasta kehostaan, missä ihmisten pitäisi olla standardoidusti miehiä ja naisia ja väriltään vaaleanpunaisia. Sinimusta vapaus olisi ylipainoa, sinistä lenkkiä, synkkyyttä, savusaunaa,  sydänvikaa, rasismia ja kaiken vieraan pelkoa. Sinimusta vapaus antaisi miehelle vallan päättää naisen kehosta, johon sinimusta sperma voisi vapaana virrata munasolua hedelmöittämään.

Vapaus olla parempi toista on ylivaltaa, joka ei kuulu demokratiaan eikä sivistykseen. Me emme tarvitse Suomeen separaattoriksi sinimustaa liikettä. Sen ajan pitää olla jo ohi. Me tarvitsemme ja ansaitsemme vastuullista vapautta, joka antaa jokaiselle ihmiselle oikeuden olla itselleen kuningas ja toiselle turvallinen linnake.

 


torstai 4. helmikuuta 2021

Sinimustaa liikettä

Haluan olla                                                                                                                                          maailman onnellisin                                                                                                                    kuplaihminen:                                                                                                                                      betonisen valtatien-                                                                                                                                  valajan kaulusnappi.

maanantai 18. tammikuuta 2021

Päivän synty

Julma Jumala
aamusta humalassa
tumman kuutamon
usvaisen taivaan takaa
auringoksi maalasi.

 

keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Rakensin talon

Asun elämän

talossa, joka on vain

minua varten:

kahdessa porstuassa,

kahdessa kamarissa.


perjantai 8. tammikuuta 2021

Tiedemies vs. sometietäjä

Käytiin kuumaa taistelua tietämisen herruudesta. Vastakkain olivat maailman etevimmät tiedemiehet ja somen parhaimmat tietäjät. Siinä tanner tömisi ja aitaa kaatui kuin Linnan hevosten naintipuuhissa.

Syttyi kolmas maailmansota, ja armottomaan taistoon kävivät pienen pieni virus ja kokonainen ihmiskunta. Ja niin kuin hyvin tiedämme, ihmiskunnassa on sekä viisaita että melko tavallisia jäseniä ja sitten kaikkitietäviä someihmisiä. Hyvin viisaat ihmiset päättivät selvittää hyökkääjän ominaisuudet, vahvuudet ja heikkoudet ja kaivaa syvät juoksuhaudat, jotta saisivat aikaa rakentaakseen kunnon puolustuksen.

Kaikkitietävät someihmiset sen sijaan päättivät kukin omalla tahollaan ottaa asioista aivan itse selvää ja näin muodostaa ilman maailman viisaimpien tutkijoiden painostusta oman mielipiteensä hyökkääjästä eli tuosta mitättömän kokoisesta viruksesta. Tuskin kukaan heistä oli koskaan edes nähnyt viruksen kuvaakaan saati tunsivat sen mekanismeja, mutta silti he tiesivät kansoja vastaan hyökänneen viruksen varsin vaarattomaksi.  Kolmas maailmansota oli hajautunut kahdelle rintamalle: yhdellä taistelivat vallaton virus ja maailman etevimmät tiedemiehet, toisella taas sometietäjät maailman etevimpiä tiedemiehiä vastaan. Kolmas osapuoli tavallisten ihmisten lailla kuunteli tiedemiehiä ja yritti parhaansa mukaan suojautua väkevältä viholliselta.

Tiedemiehet kehittivät yhtenä joukkona asetta virusta nujertamaan. Samaan aikaan sometietäjät kävivät taistoon tiedemiehiä vastaan ja sanoivat heidän olevan vain suuren pääoman ja valtamedian käskyläisiä ja viruksen tekevän heidän kanssaan yhteistyötä vallatakseen koko maailman sometietäjiltä. Piti siis ajatella itse omilla aivoilla ja vastustaa maailman viisaimpia tiedemiehiä ja kääntyä viruksen puolelle. Sehän oli heidän mielestään varsin vaatimaton vihollinen eikä heidän päätään kääntänyt kokonaisen maailman viheliäiset uutiset viruksen tappamista ihmisistä ja sairastuneiden täyttämistä teho-osastoista. Heidän mielestään oli turha suojautua olemattomalta. Yhdessä he nauroivat rajoituksille ja ilkkuivat ihmisille, jotka toisen parasta ajatellen pukivat maskin kasvoilleen ja yrittivät estää itse saamasta virusta kehoaan tuhoamaan ja samalla estää viatonta kanssaihmistä sairastumaan, jos olivat viruksen itselleen jostakin epäonnisina saaneet.

Sota kesti pari vuotta. Tiedemiehet kehittivät viimein rokotteen ja ihmiskunta pelastui. Se oli saanut viisaiden uurastuksella ja tavallisten ihmisten sitkeydellä ja kuuliaisuudella sopivasti aikaa rakentaa puolustuslinjansa kuntoon. Mutta sotaa eivät voittaneetkaan maailman viisaimmat tiedemiehet eikä tavallinen kuuliainen kansa. Sodan voittivat sometietäjät, jotka ylpeinä kirjoittivat toisilleen ylistyslauluja: ”Mehän sanoimme, että virus oli vaaraton ja täyttä huijausta. Me tiesimme sen.”