Käkönen kukkui
tykkitulen jylyssä:
yksi, kaksi, kol...
Musta kuori suljettiin.
Kyyhky nousi siivilleen.
Käkönen kukkui
tykkitulen jylyssä:
yksi, kaksi, kol...
Musta kuori suljettiin.
Kyyhky nousi siivilleen.
Veneeni soudan
tuulettomaan poukamaan,
istun tuhdolla.
Veden valo välkehtii
aivan hiljaa - katselen.
Veneeni soudan
rauhalliseen poukamaan,
istun tuhdolla.
Laine veneen tavoittaa
aivan hiljaa - kuuntelen.
Ei hiirenkorvaa
kuulevaa koivu saata
vielä kasvattaa.
Kohta korvat höröllään
kevät kesää kuuluttaa.
Pelko ei ole
ystäväsi milloinkaan,
mutta joskus se
saattaa sinut pelastaa
kuin salama nälkäisen.
Aina muistan sen
tuohukseen sytytetyn
suurimman toiveen,
että me löytäisimme
maailmastamme rauhan.
Päivän nousussa
maailma rauhan näkee,
rakkauden tuntee,
yrittää väistää vihaa
kylvävää tykkitulta.
Kukko perkele
kanastansa kiusasi.
Munat munitti,
omaan suuhun nokitti
jyvät. Kana ilman jäi
Kun revit lipun,
joka ystävyydestä
minulle liehui
ja nostit salkoon toisen,
opin sinut tuntemaan.
Rakas Jumala.
Omaksi kuvaksesi
keksit ihmisen.
Miten tuskaisaa sulla
siellä taivaassa onkaan.
Sama keho on,
samat ovat elimet,
samat raajatkin,
mutta mieli vain häilyy
kuin kuudan kuvajainen.
Silmät luon alas
pellavapöytäliinaan.
Murhe maistelee
sinappikermaisia
puna-ahvenfileitä.