Päivän synty

Julma Jumala

aamusta humalassa

tumman kuutamon

usvaisen taivaan takaa

auringoksi maalasi.

 

Rakensin talon

Asun elämän

talossa, joka on vain

minua varten:

kahdessa porstuassa,

kahdessa kamarissa.

Tiedemies vs. sometietäjä

Käytiin kuumaa taistelua tietämisen herruudesta. Vastakkain olivat maailman etevimmät tiedemiehet ja somen parhaimmat tietäjät. Siinä tanner tömisi ja aitaa kaatui kuin Linnan hevosten naintipuuhissa.

Syttyi kolmas maailmansota, ja armottomaan taistoon kävivät pienen pieni virus ja kokonainen ihmiskunta. Ja niin kuin hyvin tiedämme, ihmiskunnassa on sekä viisaita että melko tavallisia jäseniä ja sitten kaikkitietäviä someihmisiä. Hyvin viisaat ihmiset päättivät selvittää hyökkääjän ominaisuudet, vahvuudet ja heikkoudet ja kaivaa syvät juoksuhaudat, jotta saisivat aikaa rakentaakseen kunnon puolustuksen.

Kaikkitietävät someihmiset sen sijaan päättivät kukin omalla tahollaan ottaa asioista aivan itse selvää ja näin muodostaa ilman maailman viisaimpien tutkijoiden painostusta oman mielipiteensä hyökkääjästä eli tuosta mitättömän kokoisesta viruksesta. Tuskin kukaan heistä oli koskaan edes nähnyt viruksen kuvaakaan saati tunsivat sen mekanismeja, mutta silti he tiesivät kansoja vastaan hyökänneen viruksen varsin vaarattomaksi.  Kolmas maailmansota oli hajautunut kahdelle rintamalle: yhdellä taistelivat vallaton virus ja maailman etevimmät tiedemiehet, toisella taas sometietäjät maailman etevimpiä tiedemiehiä vastaan. Kolmas osapuoli tavallisten ihmisten lailla kuunteli tiedemiehiä ja yritti parhaansa mukaan suojautua väkevältä viholliselta.

Tiedemiehet kehittivät yhtenä joukkona asetta virusta nujertamaan. Samaan aikaan sometietäjät kävivät taistoon tiedemiehiä vastaan ja sanoivat heidän olevan vain suuren pääoman ja valtamedian käskyläisiä ja viruksen tekevän heidän kanssaan yhteistyötä vallatakseen koko maailman sometietäjiltä. Piti siis ajatella itse omilla aivoilla ja vastustaa maailman viisaimpia tiedemiehiä ja kääntyä viruksen puolelle. Sehän oli heidän mielestään varsin vaatimaton vihollinen eikä heidän päätään kääntänyt kokonaisen maailman viheliäiset uutiset viruksen tappamista ihmisistä ja sairastuneiden täyttämistä teho-osastoista. Heidän mielestään oli turha suojautua olemattomalta. Yhdessä he nauroivat rajoituksille ja ilkkuivat ihmisille, jotka toisen parasta ajatellen pukivat maskin kasvoilleen ja yrittivät estää itse saamasta virusta kehoaan tuhoamaan ja samalla estää viatonta kanssaihmistä sairastumaan, jos olivat viruksen itselleen jostakin epäonnisina saaneet.

Sota kesti pari vuotta. Tiedemiehet kehittivät viimein rokotteen ja ihmiskunta pelastui. Se oli saanut viisaiden uurastuksella ja tavallisten ihmisten sitkeydellä ja kuuliaisuudella sopivasti aikaa rakentaa puolustuslinjansa kuntoon. Mutta sotaa eivät voittaneetkaan maailman viisaimmat tiedemiehet eikä tavallinen kuuliainen kansa. Sodan voittivat sometietäjät, jotka ylpeinä kirjoittivat toisilleen ylistyslauluja: ”Mehän sanoimme, että virus oli vaaraton ja täyttä huijausta. Me tiesimme sen.”