Influenssa ei ole nuhakuume

Joka vuosi influenssa-aikaan kuulen ihmisten vähättelevän tautia ja pitävän sitä aivan tavallisena flunssana, pikku nuhana, joka menee niistämällä ja yskimällä ohitse. Niin se meneekin, jos siihen ei kuole. Monet kuolevat. Suomessa kausi-influenssaan kuolee joka vuosi arviolta vähintään 500, jopa tuhat ihmistä. Monien lääkäreiden mielestä huomattavasti enemmänkin. Koronaan on tähän mennessä kuollut 65 ihmistä.

Influenssaa vastaan on kehitetty rokote, joka hyvin suurella todennäköisyydellä suojaa, jos se otetaan. Arviolta 100.000 rokotetta laitetaan Suomessa roskakoriin joka kevät, kun se ei ole kelvannut edes riskiryhmäläisille. Halutaan vaan hyvin kärkkäismäisesti väittää rokotteiden olevan humpuukia ja juutalaisten liikemiesten tapa rikastua. Tuollainen puhe on rikollista koko ihmiskuntaa ja sen huippututkimusta ja (lääke)tiedettä vastaan.

Olen sairastanut influenssan kaksi kertaa, ja kerron nyt ensimmäisestä kerrasta vain perusasiat. Kuume nousi hetkessä yli 40:ään asteeseen. Parin päivän sairastamisen jälkeen näin pieniä jääkarhuja sohvan selkänojalla. Kun naivoni Paula oli viimein saanut horjuvan miehen houkutelluksi terveyskeskukseen, tulehdusarvon CRP:ksi mitattiin reilusti yli 700, ja jouduin muutamaksi päiväksi tiputukseen. Kivuista en puhu mitään, kun niitä on kuitenkin aivan mahdoton kuvailla niin, että joku muu ne osaisi tuntea. Mutta tulkoon tuossa toisessa tapauksessa sekin konkretisoitua.

Toinen influenssa tuli rokotteesta huolimatta, sillä rokote oli sinä vuonna väärälle virustyypille valmistettu huonoksi onnekseni. Olin Nivalan työterveyshuollossa työterveyslääkäri Kesomaan vastaanotolla pienessä operaatiossa. Lähdin vastaanotolta omasta mielestäni täysin terveenä. Kävelin noin 20 metriä parkkipaikalle ja istuin autoon. Samalla hetkellä alkoivat vilunväristykset ilman minkäänlaista ennakkotuntemusta.

Kotimatkaa oli kaksi kilometriä ja tunsin paleltuvani sillä matkalla autoon, vaikka kuume nousi todella nopeasti. Kotiin päästyäni mittasin heti kuumeen ja se oli lähes 40 astetta. Tiesin kokemuksesta, että olin sairastunut influenssaan, mutta en osannut odottaa niin rajua etenemistä. Korvat tulivat lähes välittömästi hyvin kipeiksi ja parin tunnin kuluttua makasin mahallani lattialla ja itkin todella kovaa korvakipua. Vaikka olen lapsesta asti kärsinyt aika ajoin korvasärystä, tuo kipu oli kestämätön. Muutaman tuokion kuluttua molemmat korvat räjähtivät. Tärykalvot puhkesivat.

Niin kuin influenssassa aina kivut ja säryt kestävät viikosta kahteen ja kuume vaihtelee lähes normaalista yli 40 asteen kuumeeseen, ja keuhkokuumeen riski on suuri. Kun akuutti vaihe oli ohi, toipuminen täysin terveeksi kesti reilusti yli kuukauden. Vajaan vuoden kuluttua korvat jouduttiin paikkaamaan OYSissa, mutta eivät ole kuitenkaan edelleenkään terveen veroiset.

Kun syksyisin aletaan puhua uudesta influenssakaudesta, olen aina ensimmäisten joukossa hakemassa rokotteen. Se on minulle riskiryhmäläisenä elinehto, niin uskon. Nyt meitä kurittaa korona eikä siihen ole vielä olemassa mitään, siis ei minkäänlaista lääkettä saati rokotetta. Koronan taudinkuva vaihtelee voimakkaasti aivan kuin influenssankin. Mutta jos tautia ei ole sairastanut, tuskin kannattaa arpoa, millaisena se itselle tulee. Sanotaan koronan olevan armollinen nuorille ja tuhoisa vanhoille ihmisille. Mutta kukaan, ei nuori eikä vanha voi olla varma, millaisena tauti ketäkin kohtelee: kuka vähän oireilee, kuka joutuu sairaalaan ja tehohoitoon, kuka kuolee.

Kuuntelen juuri hallituksen tiedotusta. Uudenmaan matkustusrajoitus on poistettu. Toivoisin, että noudattaisimme aivan kaikkia niitä rajoituksia, joista meille joka päivä monta kertaa muistutetaan. Jos oma terveys ei kiinnosta tai sen puolesta ei halua pelätä tai kantaa huolta, meitä muita kannattaa ajatella ja omalla käyttäytymisellään suojella. Se ei ole keneltäkään pois. Kun nyt pysymme vielä muutaman viikon hitusen etäällä toisistamme, saamme olla terveinä odottamassa huipputiedeihmisten tähän asti parasta innovaatiota: koronarokotetta.

Polkupyöräilijä

Asemahuoneen
potenssihäiriöinen
vanhanko herra
sai lipunmyyjättären
kissansilmän syttymään.