Lämmin valo se vasta värkki on. Sillä saa paljon aikaiseksi, kun malttaa odottaa. Joka vuosi puut pudottavat lehtensä maahan, vaikka ne lehdet kuuluisivatkin oikeastaan puuhun. Niin vaan tapahtuu. Ja lehdet muuttuvat maaksi ja maapallo kasvaa ja kasvaa. Melkein tyhjästä siis, lämpimästä valosta. 40 tuhannen biljardin vuoden kuluttua maapallo on jo kasvanut pelkillä lehtipuilla niin suureksi, että se ottaa kiinni aurinkoon. Viimeistään siinä vaiheessa tuo jokakeväinen pihanrappaaminen on ainakin päivänpuolella mahdotonta ja turhaa, kun kulo palaa polttamatta ja itsestään. Vähän se tietysti isäntiä ja emäntiä kismittää sellainen, kun ei pääsekään itse niitä ojanvarsia ja seinänvierustoja ja taloja kulottamaan. Mutta aina on kasvun eteen jostakin luovuttava.
Joku tietysti sanoo, että kyllä se aurinko on energiaa. On kai se. Mutta on se meistä vielä niin kaukana, että sitä ei lasketa. Mutta ehkä jo 40 tuhannen biljardin vuoden kuluttua sekin lasketaan. Mulla kyllä oli aina matikasta nelonen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti