Taivas on sininen ja valkoinen ja minä sen kuin kommentoin

Puhe on mukava juttu. Kun kalat keskustelevat, ne naksuttavat eri taajuuksilla. Viesti kulkee vedessä kauas kaverille asti. Onko kaloilla yleisnaksutus vai naksuttavatko kaikki kalalajit omaa kidustaan tai suutaan (kielestähän ei oikein voi puhua, kun ei ole kalalla kieltä, siis sellaista plpllpplplplpp, jota voi näytellä kavereille)? Viestit lienevät melko yksinkertaisia: vihollisia näkyvissä, onkimies pinnalla, kamelin ruumis pohjalla valmiina syötäväksi, pilkkimies jäissä: kohta tulee ruokaa, kutemaan kaverit; aurinko on jo ylhäällä tai muuta vastaavaa perusviisautta. Mutta kun ihmiset juttelevat toisilleen, siinä kieli käy ja huuli liikkuu ja monenlaiset mielikuvat kuljeksivat tuota pikaa keskustelijoiden välillä. Joku sanoo, että taivas on sininen ja valkoinen, ja kaikki samaa kieltä puhuvat ymmärtävät asian ja näkevät mielessään kuka minkäkinlaisen sinitaivaan pilvineen. Tai joku kertoo nähneensä osuuskaupan pihalla kullanvärisen Jaguarin, ja useimmat näkevät saman tien tuon kuvan omanlaisenaan, mutta melko totuudenmukaisena omassa päässään. Toinen näkee auton ja toinen Korkeasaaresta karanneen kissaeläimen.
Mutta kun ammattiyhdistysväki neuvottelee sopua johonkin puoli valtakuntaa vaivaavaan lakkoon ja vaikka yömyöhään asiaa vatvotaan ja päiväkausia pulmia puidaan, edistystä uteleva toimittaja saa aina saman vastauksen:"En kommentoi." Tai:"Tässä vaiheessa minulla ei ole mitään kerrottavaa." Kukaan ei voi muodostaa päähänsä minkäänlaista mielikuvaa. Kai sitä nyt aina jotakin kerrottavaa on, jos aikuiset, melko tervepäiset ihmiset tuntikausia asiaa jauhavat edes ja taas. Mutta ei vain ole! On se kumma. Minä kyllä, piru vie, kommentoin. Ja piirrän jokaisen aivoon jonkinmoisen kuvan, kun kerran kieli on puhua ja näyttää.
Toimittaja: "Onko neuvotteluissa edetty yön aikana?"
Minä: "No totta mooses on edistytty, Ei kai sinne mennä pelkästään kahvia juomaan ja limunaatia juomaan, vaan selvittämään päivänselviä asioita. Jos asiat eivät olisi yhtään edistyneet, tämä lakko jatkuisi maailman tappiin asti. Kai toimittajakin sen ymmärtää. Kun ihmiset puhuvat, aina edistytään. Osmo sanoi, että lakko jatkuu ja Pertti siihen että perkele - ei muuten jatku. Tuosta on nyt menty eteenpäin reilusti ja ollaan paljon lähempänä ratkaisua kuin eilen tähän aikaan. Melko tasan vuorokausi lähempänä. Ja neuvottelut jatkuvat taas iltapäivällä että nähdään sitten. Ja katsokaa ulos, hyvä ihminen. Aurinko paistaa ja taivas on sininen ja valkoinen ja tässä minä vain lakkoneuvotteluja kommentoin."