Postilaatikossa on paksu kirjekuori ja kuoressa lukee italiaa. Minulle on lähetetty postia kaukaa Euroopasta. Avaan kuoren ja ihmettelen. Olen saanut italialaiset alushousut. Mukana on myös 2,90 euron lasku. Maksa, jos jaksat.
Joku on istunut iltakaudet ja pohtinut, millaiset alushousut olisivat minulle kaikista sopivimmat. Käyttäisikö tuo suomalainen mies marmorikuvioisia vai yksivärisiä, lyhytlahkeisia vai boksereita, ruudullisia vai raidallisia, pysty- vai vaakaviiruisia, hevosenkuvioisia vai kilpikonnia, hävyttömällä vai huvittavalla tekstillä varustettuja, ässää vai ällää, isolla vai pienellä pussilla? Ja minusta on siellä mietiskelijän pöydällä tai näyttöruudulla piirretty keskiarvokäyrä tai sitten käyty jollakin facebook-sivuston minua koskevilla profiilisivuilla mittailemassa kokoa noin suurinpiirtein ja karkein arvioin.
Olen otettu. Minua on muistettu ja minua on mietitty. Jos maksan laskun, olen ikuisesti satimessa ja omistan vuoden, parin kuluttua rekallisen alushousuja. Jos en maksa, saan ehkä karhukirjeen tai ehkäpä vielä hurjemman viestin. Tulivathan alushousut kuitenkin Italiasta. Ehkä minulle tulee seuraavassa postissa paperiin kääritty kala. Se tietää vaikeuksia. Olenko joutumassa alushousujen takia voittamattomiin vaikeuksiin?
Miksi minä liityinkään facebookiin! Minusta on tullut tuttu profiili etelän tuntemattomille kauppiaille, Ahvenanmaan afäärimiehille. Minua jahtaavat lopun ikääni agressiiviset alushousut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti