tiistai 3. elokuuta 2010

Mitä vartaassa roikkuu

Elettiin aikoja, jolloin oli tärkeää jo pelkästään oman elossapysymisen kannalta naida sukuun rikkaammasta päästä mies tai nainen. Jos olit köyhä, köyhän sait, jos rikas, sait kenet halusit. Ja jos talosta entistä suurempaa haluttiin, piti naida jos nyt ei vauraammasta niin ainakin yhtä rikkaasta talosta.
Sattuipa eteläpohjalaiselle ökytalolle sitten suuri murhe, kun talon poika eksyi naapurikylässä tanssireissulla köyhän piikatytön aittaan varsin luonnollisin seurauksin. Tyttö tuli raskaaksi ja peräsi miestä tilille tekosestaan. Kuinka ollakaan piikatytön palvelustalon isäntä oli maakunnan kuulu asiainhoitaja, joka vei loppuun työn, minkä joskus aloitti. Hän karautti rilluillaan isäkandidaatin kotitalon pihaan, käveli reippaasti sisään ja kertoi asiansa. Talonväki kuunteli, ja kuunteli vakavana piikasensa sanomaa myös talon poika, jota vihkipallille asiasta vaadittiin. Isä nuhteli poikaansa ja äkeksi, minkä takia oli pitänyt piikatytön kanssa pelisille lähteä, vaikka varmasti olisi talojen tyttäriäkin tanssitettavaksi asti ollut. Sanoipa poika vastauksensa vakavaan nuhteeseen.
- Ei siinä semmooses tilantees kerinny kyrpä kattomahan, roikkuuko leipä vartahas.

Ei kommentteja: