maanantai 2. elokuuta 2010

Hyvä selitys


Uuno Turhapuro lienee Suomen tunnetuin, rakastetuin ja paras selittäjä. Ei niin hullua tehtyä työtä, ettei Uuno sitä selittäisi varsin järkeväksi ja yleishyödylliseksi toiminnaksi. Uuno ei olekaan mikä tahansa tarumies, vaan totta joka kilo. Minullakin on suuri kunnia tuntea Uuno Turhapuro. Tosin hän esiintyy minulle salanimellä, mutta vinkeensä kyllä tunnen.
Rakensipa hän minulle kaivonkannen. Kun näin ensimmäisen kerran sen hahmollaan, minua harmistutti ensin varsin kovasti, mutta jo hetken päästä olin pelkkää hymyä. Sain nimittäin harmilleni palkaksi oivan selityksen, miksi kaivonkansi oli niin julmetun korkea ja miksei siinä ollut suojaavia seiniä.
- Kun kansi on riittävän korkea, mahdun työskentelemään selkääni koukistamatta ja näin säästän itseäni.
- Kun kannessa ei ole seiniä, eivät viattomat luontokappaleet jää kannen (lue: kaivomökin) sisään loukkuun, jos ovi loksahtaa vahingossa kiinni juuri silloin, kun metsäneläin on tutustumassa mökkeröisen sisätiloihin.
No. Noiden selitysten jälkeen pääsimme kuitenkin yksimielisyyteen, että vähän matalammaksi voi kannen rakentaa ja seinätkin olisivat hyvät olemassa riskeistä huolimatta.
Parin viikon kuluttua näin toisen version. Mökki oli somasti kallellaan sinne ja tänne. Mutta kun Uuno oli lähtenyt työmaalle ilman sääskikarkotetta, oli suurin osa tehokkaasta työajasta kulunut sääskien karkotukseen ja siten seinätkin olivat tulleet vähän vinoon rakennetuiksi.
Mutta mitenkäs tuollainen isohko mökki sitten saadaan lopuksi kaivon päälle? Ehdotin, että Uuno rakentaisi mökin molemmin puolin sapilaat, joilla kaksi miestä kätevästi nostaisi kannen paikoilleen. Viikon kuluttua ajoin jälleen työmaalle ja näin, miten kanteen oli puukolla kaiverrettu neljä reikää ja noihin reikiin somasti pujoteltu paksua köyttä, jota oli kuin johdatuksena löytynyt auton takakontista. Niistä mökki pitäisi saada nostetuksi paikoilleen. Eihän se toki onnistunut, mutta yrittänyttä ei silläkään kertaa laitettu. Niinpä soitin kaivonkannentekijälle ja kysyin selitystä tuolle narulle. Selitys oli hyvä. Jos hän olisi mokomat sapilaat asentanut mökin molemmin puolin, joku kuitenkin olisi niihin ajan saatossa jalkansa lyönyt ja tuskallista olisi sitten vettä kaivosta nostaa jalat mustelmilla.
Paikkasin kaikessa hiljaisuudessa koverretut reiät ja poltin narun saunankiukaan alla. Mutta selitys oli minulle mieluinen ja muistan se yhtä kauan kuin tuo kaivo pihassa on.

Ei kommentteja: