Olin melkoisen väsynyt. Vyörähdin sohvalle ja nousin melkein samointein ylös. Painoin mustaa nappia ja kaaduin takaisin sohvaan. Muutaman kymmenen sekunnin kuluttua alkoi telkkarista näkyä mustavalkoista kuvaa tai lumisadetta. Ei se paljon miestä palkinnut. Ennen ei telkkari miestä palkinnut.
Olin melkoisen väsynyt. Taituin sohvalle ja oikenin selälleni. Otin pöydältä kaukosäätimen ja avasin telkkarin. Vaihdoin säätimen toiseen ja aloin etsiä sopivaa kanavaa. Vain neljä kanavaa suostui toimimaan loikkarista, mutta muut täytyi numeroina painaa. Jotakin oli siis vialla. Televisio toimi aivan varmasti. Oli siis painettu tietämättä jotakin sellaista nappia, joka esti kaikille muille kanaville pääsyn. Pohdin. Ajattelin loogisesti. Päättelin. Digitaalinen televisio on mystinen laite. Voit tietämättäsi lukita itsesi tietyille kanaville tai toiselle korttipaikalle ja silloin olet pulassa. Voit vahingossa painaa säätimen sydämenkuvaa ja tulet valinneeksi itsellesi suosikin, joka tuuppaa itsensä ruutuun halusit tai et. Voit sattumalta painaa jotakin nappia, joka tekee jotakin, mitä et koskaan olisi minkään laitteen kuvitellut osaavan tehdä joko huviksi tai kiusaksi.
Tutkin säädintä ja kokeilin. Löysin etsimäni vaihtoehdon, joka mitä todennäköisimmin vaikuttaisi juuri noihin lukittuihin toimintoihin. Valitsin, painoin, kuittasin, erkanin ja kas vain. Loikkari toimi taas ja voin surffailla sohvaltani käsin pitkin kaikkia sataa kanavaa. Kyllä digitaalitekniikka palkitsee arki-ihmistä varsin kätevästi. Se alkaa näyttää sitä, mitä hakee. Eikä niinkuin ennen: sitä mitä sattuu tulemaan.
Oli polleva olo. Selätin sen perkeleen taas kerran ja jäin odottamaan uusia digihaasteita. Itse asiassa on aivan huvittava odotella, mitä se seuraavaksi keksii. Minä en sitä joka tapauksessa olisi koskaan keksinyt.
1 kommentti:
Minnäi se oon kans yks nervopatti noissa digivempaimien käyttö ja säätö hommissa, ans`olla töllö oli pimiänä, ei näkyny eikä kuulunut yhtikäs mittään, vaikka kuinka kapulaa rassasin.
Tarkistin patterit, tarkistin piuhat ja virtaakin tuli, no se on poksi rikki, päättelin ja hommasin uuven ja rupes näkymään.
Istuin nojatuoliin tyytyväisnä, mutta pärsiin alla toolin saumassa tuntu joku ylimääränen, no helevetti kapula ja just se kapula jolla vanha d-poksi toimi.
Perkule olin väärällä kalikalla yrittäny kuvaa ruutuun.
Arvaa harmittiko.
Lähetä kommentti