Uutisissa kerrottiin viljelijöiden saaneen tänä syksynä niin hyvän sadon, että viljan hinta romahti. Eli siis viljelijät tekivät hyvää työtä, ilmat olivat suotuisat, kasvukausi otollinen ja korjuuaika ihanteellinen. Loogisesti ajatellen nyt näiden hyvien olosuhteiden perusteella ja ansiosta myös palkan pitäisi olla huippuhyvä. Mutta mitä vielä. Laarit ovat täynnä eikä viljaa kukaan osta ja hinta painuu laarin pohjalle. Sanottiin, että viljaa on yli kahden vuoden tarpeeksi. Onko se sitten paljon tai liikaa, jos on vähän pahan päivän varalle? Niin tai näin nyt odotetaan, että viljelijät antavat lähes ilmaiseksi tuon hyvän sadon markkinoille. Hmm.
Samaan aikaan katsotaan verokalentereita ja uskallan yhtään kalenteria näkemättä veikata, että yksi rikastujista on taas Aatos Erkko. Bisnekset ovat sujuneet hyvin taantumasta huolimatta. Hesari on tahkonnut rahaa ja kustannuspuolikin on pyörinyt melkoisen mukavasti. Ei tuolla rikastujalla tarvitsisi välttämättä nimeä olla, mutta on helpompi konkretisoida kasvollisella henkilöllä. Ajatellaanpa siis, että Aatos on viljellyt tiluksiaan (lue Hesari ja Yhtyneet ja mitä niitä on) hyvin ja saanut erinomaisen sadon. Jopa niin hyvän, että siitä riittäisi pariksi vuodeksi eteenpäin. Liikaa rahaa? Rahaa saa nyt markkinoiden käyttöön ilmaiseksi, kun sitä tuli niin hyvin. Aatoksen laarissa on niin paljon ylimääräistä, että se jaetaan puoleen hintaan pois. Satasella saat kaksi. Noin sen loogisesti pitäisi mennä. Mutta eipähän, perhana soikoon, menekään. Missä hemmetin kohdassa tämä minun logiikkani oikein pettää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti