Törmäsin muutamia päiviä sitten vasemman käden polun käsitteeseen. Puhutaan satanisteista eli oman tiensä kulkijoista, ihmisistä, jotka eivät niin perusta muun yhteiskunnan normeista ja säännöistä, vaan kulkevat omia polkujaan ja noudattavat omia sääntöjään - mutta myös pysyvät niissä. Helposti tulee mieleen erilaiset rikollisjärjestöt tai sellaisiksi mielletyt tai kuvitellut, Helvetin Enkelit, Bandidosit, prosenttikerhot. Heillehän ei lakia löydy.
Perussuomalaiset saavat lehtitietojen ja gallupien mukaan vaalivoiton kaikilla rintamilla kevään eduskuntavaaleissa. Mitenkäs siinä noin onkaan käymässä. Suurten valtapuolueiden johtajat vetävät mattoa alta kukin kykyjensä mukaan toisiltaan, perussuomalaisilta - ja kansalta. Kun niinsanotusti valtaapitävät jakavat etuja keskenään, kansa kurjistuu. Pohjois-Afrikassa väki tarttui aseista väkevimpään: mielipiteeseen. Ihmiset ilmaisivat tyytymättömyytensä astumalla esiin ja korottamalla ääntään. Näin on käymässä myös Suomessa ja joku sen jo uskaltaa tunnustaa. Mutta jokunen vallan etuja pitkään nauttinut kestosuosikki ei vieläkään ymmärrä, että kukistava voima on tarttumassa haaruksiin ja puristamassa palleja läjään. Kuin vainoharhaiset Suomen Gaddafit he vieläkin vähättelevät kansan voimaa. Juuri nuo vallan pehmittämät ja pimentämät politiikan harmaapäät ovat todellisia vasemman tien kulkijoita, joilla on tähän päivään asti ollut aivan omat sääntönsä ja lakinsa. Vai mitä pitää ajatella kaikista ansiottomista palkitsemisista ja eduista, joista tavallinen kansa voi vain unta nähdä: kultaiset kädenpuristukset, kansanedustajien kulukorvaukset...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti