Usko on ihana asia useimmille uskoville, mutta joillekin siitä tulee painajainen. Kun ihmistä käytetään hyväksi millä tahansa verukkeella, se on väkivaltaa mieltä ja usein myös ruumista vastaan. Usko ja uskonnot eivät perussanomaltaan painosta ketään, mutta ihminen on ovela eläin ja keksii mitä kummallisimpia kommervenkkejä ihan vaan itseään viihdyttääkseen uskoa hyväksikäyttäen. Luinpa iltapäivälehdestä, että kovasti Suomessa kuuluisuutta saanut Koivuniemen uskonlahko on lanseerannut kertakaikkiaan uudenlaisen riitin toimituksiinsa: pyhä suunanto. Me rietastelijat puhumme suihinotosta, mutta Koivuniemen markkinointiryhmä on istuutunut yhteiseen pöytään tai sängynreunalle ja kehitellyt kristillisemmältä kuulostavan termin. Parempi on antaa kuin ottaa. "Jos sinulla on kaksi ihokasta, anna toinen..." Anteeksiantaminen on soveliaampaa kuin anteeksiottaminen, joten myös tuohon sukupuoliaktiivisesti antoisaan asiaan on pitänyt kehittää armollisempi termi. Pyhä suunanto viittaa toimituksena selvästi, kuka antaa kenelle ja kuka ottaa keneltäkin.
Tässä maassa tuomitaan rikollisia rikoksista. Mutta tässäkään maassa ei taideta tuomita ihmisiä, jotka höynäyttävät herkkiä ihmisiä mitä ihmeellisimmillä tarinoilla mitä kummallisimpiin tekoihin. Rakkaudessa mikään ei saa olla mahdotonta, mutta kyllä rakkaudella huijaamisessa pitää jokin raja olla. Voi pyhän perän esillepano sentään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti