Naapuriyrittäjä oli katkaissut kätensä liukkaalla pihamaalla ja saanut lumivalkean kipsin kevättä vasten. Istuimme kahvilan nurkkapöydässä ja vähän säälittelimme miestä: mitenkäs nyt kaupan edus siistinä pidetään, kun lunta on luvissa ja käsi paketissa.
Helppo homma mokoma. Tarvitaan vaan betonimylly, katuharjoja, parikymmentä metriä kettinkiä ja kolmenkymmenen metrin mittainen kelaroikka. Harjat kiinnitetään betonimyllyn säiliöön ja käännetään vaan mylly nurin pihalle ja virta päälle. Siinä se sitten pyörii ja lakaisee pihaa puhtaaksi ihan itsekseen. Kettinkiä riittää sopivasti ja roikka ei pääse kiristymään eikä jää lakaisukoneen alle, kun se kelautuu aina sisään tai ulos sitä mukaa kuin laite liikkuu. Jos piha on ympyränmuotoinen, laitetaan laite vaikkapa rautakankeen kiinni ja kun kettinki kiertyy kangen ympärille, tulee koko alueesta harjatun puhdas. Tuossa tapauksessa roikka mitoitetaan niin, että aivan lopussa se irtoaa pistorasiasta. Ei jää laite turhanpäiten rautakangen juureen pyörimään.
Ja iloinen, metallinen rallatus ja kumea kolina pitää lisäksi päiväsaikaan väen mukavasti hereillä. Ja jos pyry yllättää keskellä yötä, mukavaa on lueskella ja valvoskella naapuruston kanssa keväisessä yössä ja kuunnella, miten kone ahertaa: roong shhhh rooon shhhh roong shhhhhhhh roooog shhhhhh...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti