Perimmäisellä Pohjanmaalla eli aviopari onnellisen harmaata elämää. Aurinko nousi, päivä paistoi milloin ei satanut, ilta hämärtyi niittyjen ylle. Tuli mievolle vaiva, jonka takia piti lähteä kaupunkiin lääkäriin. Mies tutkittiin ja todettiin eturauhasen vähän villiintyneen suureksi kasvamaan. Kirjoitettiin lähete keskussairaalaan höyläykseen.
Mies oli kuullut toimenpiteestä yhtä jos toistakin tarinaa ja kaikki ne kuulopuheet nostivat hien pintaan. Päätti olla menemättä mies höyläpenkkiin, iski kankkunsa kamarin jakkaralle ja tuumasi kärsivänsä ja mieluummin yökaudet hyppäävänsä huussissa kuin suostuvansa sellaisen kalun sisäänsä päästämään rauhastansa höyläämään.
Kutsui naivo lapset kotiin isän päätä kääntämään.
- Vaan eikö teijänkin mielestä pitäis isän sinne mennä tuota eturauhaastansa höyläyttämään. Oottahan te kaikki nähäny, millaanen murjake se on. Minoon sen tautta niin palijon porannu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti