Kalat ovat aikamoisia veijareita ollakseen kuitenkin melkein järjettömiä ja aivottomia. Ne saattavat tulla tervehtimään erämiestä jopa samalle ruokakupille. Kuulinpa aamusella, että oli hauki iskenyt rannassa pakkiaan pesemässä olleen erämiehen teräslusikkaan. Ja kertoipa toinen mies hänellä olevan omistuksessaan sellainen viehe, johon ottaa kiinni vain kuha. Hauki ei tuosta välitä eikä sen perään ui ahven tai lohi. Mutta jos ui näkymävedessä mokoma killutin kuhan kautta, jopa on tuo pian vieheessä kiinni ja kohta kalastajan padassa.
Jotkut kalat kuulemma vaan seurailevat viehettä rantaan asti, mutteivät siihen koske. Arvannevatko nuo ihmisen olevan kiiltävän kulkijan toisessa päässä terässiimoineen, haavineen vaanimassa?
Tuumasin, jotta saattaapi kala ihmisen kiusalla vaappuja ja lippoja ja jigejä ja jerkkejä vaaniskella ja sitten rannassa nauraa partaansa ihmisen uskolle luontokappaletta huijata. Vaan tuohonpa sanoi kirkkoherra, että hauki ei hymyile, vaan tuimasti katsoo se suoraan eteensä, mitä syötävää missäkin kohti kaislikkoa milloinkin mahtaa liikkua. Kannattaa siis mennä housut jalassa uimaan - varsinkin miesten. Hauki ei hymyile, ei pienimmästäkään syystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti