Kaameaa kiroilua hiekkalaatikolla

Pikkupojat istuivat hiekkalaatikolla. Toinen pyyhkäisi kumilapasella nenästä valuvan räkätipan ja vielä vetäisi voimakkaasti ilmaa nenän kautta sisään.
- Samperi.
Kaveri taputteli sinisellä muovilapiolla leluauton lavalle hiekkaa tiiviiksi kuormaksi, työnsi autoa vähän eteenpäin sitä varten rakennetulla hiekkatiellä.
- Hemmetti.
Molemmat olivat hetken hiljaa ja hyörivät omissa leikeissään.
- Tiijän minä rumempiaki sanoja.
- Etkä tiijä.
- Tiijän.
Toinen poika nousi seisomaan ja otti kurahaalarin viilekkeistä vahvan otteen.
- Kepu.
- Lol.
- Miten niin?
- Kovin on persu. Persu, persu, persu.
- Nii. Sateella pitää olla kurahaalari päällä, ettei persus kastu.
- Niin pittääki. Pissattaa.
- Meetkö sisälle?
- Ei tartte. Mulla on imukykyinen.
- Niin mullaki.
- Mikä kuva sun vaippapussissa on?
- Kekkonen.
- Niin mullaki. Mikä se Kekkonen on?
- Emmätiijä. Äiskä sano, ettei se loukkaa.
- Ketä?
- Ei ketään.
- Samperi
- Mää lähen kummiski potalle.
- Ja mää.