perjantai 12. elokuuta 2011

Mustasukkainen mies on arkipäivän addikti

Jotkut sukkatehtailijat eivät vieläkään ole keksineet, miten mustat sukat voisi merkata niin, etteivät väärät parit sekoittuisi keskenään. Helppoa on suunnitella ja tehdä persoonallinen kuvio sukanvarteen, ja näin oikea sukka löytää aina pyykin jälkeen parinsa.
Minulla on monet mustat sukat niinkuin kaikilla miehillä on paitsi niillä, joilla on vain tennissukkia. Aamulla laitoin jalkaan aivan samannäköiset parit, mutta niiden materiaali ja tiukkuus olikin aivan eriparia. Toinen sukka tuntui löysältä ja toinen puristi kuin lentosukka. Tuntui varsin epämiellyttävältä. Ajattelin, että jospa sukkia keskenään jalasta toiseen vaihtamalla saisin luoduksi illuusion, että sukat olisivatkin samaa paria. Tapahtui jotakin aivan merkillistä. Tuntoaistimukset menivät somasti ristiin ja jalat vaikuttivat kumiletkuilta ja tuntuivat pyörivän toistensa ympäri oikeaa sukkaa etsien kuin pullataikinaletit. Enpäs ollut mokomaa ennen kokenut. Kokemus ei ollut vastenmielinen, vaan jopa miellyttävä - kuin nousuhumala Tuiskumajan lepikossa (Tuiskumaja oli nuorten suosima kesätanssipaikka).
Niinpä nyt innolla odotan uutta huomista, jotta voin toistaa saman viehkeän aistihavaintoilluusion. Samana päivänä en kahta kertaa uskalla sukkaparia keskenään vaihtaa. Sanotaanhan, että krapulaansa ryypyn ottava on vaarassa addiktoitua.

Ei kommentteja: