Joutuipa erämaakylän mies lääkärintutkimuksiin vatsavaivojensa takia. Kipristi ja nipisti, väänsi ja vähän käänsikin, vihoitteli ja pulperoitteli vatsaa. Eipä ollut ukko ennen lääkäriä tarvinnut ja niinpä hän pyysi aikamiespoikansa, paljon maailmaa nähneen ja matkoillaan oppineen miehen mukaansa ikäänkuin rohkaisuksi. Mutta osoittautuipa poikansa seura miehelle todella tärkeäksi, sillä kovin olivat outoja lääkärin sanat vanhalle miehelle.
Ei osannut lääkäri suoralta kädeltä sanoa, mikä miestä vaivasi. Tutkimuksia piti tehdä. Niinpä hän ojensi miehelle metallisen, munuaisen muotoisen astian, pumpulitupon ja huolimattomasti heitetyn ohjeen.
- Menkää ensin veeseehen ja pyyhkikää pumpulilla siittimen pää ja virtsatkaa loraus maljaan.
Mies pyöritteli metalliastiaa käsissään neuvottoman näköisenä, nykäisi kohta poikaansa hihasta ja rykäisi.
- Mitähän se sano tuo leäkär?
- Meet nyt huussiin ja pyyhkäset mulukunnokan vanutupolla ja kuset lorrauksen tuohon peltiastiaan.
- Minkkäi tähen?
- Tutkitaan siitä, mikä sinnuo vaevaa.
- Poppaukkoko se on, jotta kusesta näkköö vilut ja vaevat?
- Leäkär se on ja tutkii.
- No onneks ei oo selekä kippeä. Minen ilikkeis noin pieneen ropposseen paskoo veäntää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti