tiistai 28. joulukuuta 2010

Rehellinen mies

Miehenä on oikein mukava olla. Onnelliseksi voi tulla äärestä laitaan, rakkaudesta bensankatkuun. Kun rakkaus polttaa rintaa, olo on pitelemätön ja vallaton kuin kevätvasikka, rauhaton kuin myllynkoski tai tyyni kuin iltahiljainen järvenselkä. Mutta kun bensan suloisen kutkuttava, kaasuisen imelä haju leijailee sieraimiin, nousee hirviö iltatyynestä vedestä ja saa sen kiehumaan kuin perunakattilan ylikuumalla levyllä, kuin hillittömän hernekeiton räiskien yli reunojen. Mönkkärikuume!
Soitin juuri liikkeeseen ja kysyin myynnissä olevaa laitetta, laadukasta kiinalaista.
- Joo on se meillä. Ihan laatupeli. Tuotiin se eilen sisään, kun ei se tuolta pakkasesta lähde käyntiin. Se ei ole mikään vika vaan ominaisuus. Jos on yli viisi astetta pakkasta, eivät nuo kiinalaiset lähde enää ulkona käyntiin. Halusin vaan tuon sanoa heti kättelyssä.

Puff! Puff! Puff! Puff!

Haavepalloni poksahtelivat yksi kerrallaan. Rehellisen miehen neulanterävät sanat tunkeutuivat innostuksen ilmapallojen ohuen kuoren läpi ja rikkoivat herkän pintajännityksen. Puff!

- Kiitos sinulle rehellisestä vastauksestasi. Eiköhän tämä sitten ollut tässä.

Niin sanoin kauppiaalle ja kuvittelin kaupankäynnin loppuneen. Muutaman minuutin kuluttua muistin hänen sanoneen: "Ihan laatupeli..." Jos mies kerran rehellisesti kertoo huonon ominaisuuden, hän kertonee rehellisesti myös hyvät puolet. "Ihan laatupeli..." Niinpä soitin hänelle uudestaan.

Jatkuu huomenna.

Ei kommentteja: