torstai 16. joulukuuta 2010

Mutta hänhän tuli uskoon

Veri lentää ja vaatteet repeilevät saumoista ja näpinlävistä, silmät turpoavat mustiksi palleroiksi ja rystyset halkeilevat, kun miestä lyödään Häkkisillan kupeessa. Vanhat veijarit siellä taas kännipäissään koettelevat voimiaan, sillankaiteiden kestävyyttä ja kanssaihmisten kärsivällisyyttä. Poliisi ajaa paikalle ja vie pukarit muitta mutkitta ja enemmälti ihmettelemättä putkaan. Sama ralli jatkuu taas, kun kalteriovet suljetaan selän takana ja uusi erimielisyys etsii tuttua uomaa purskahtaa esiin ja toista turpaan lyömään. Voi, voi. Mitähän niistäkin oikein tulee? Otosta ja Onnista?
Mutta niin vain kävi salama kirkkaalta taivaalta ja jysähti Otolle taivaallinen nakki: tuli mies uskoon. Onnilla kävi huonompi onni: kuolema korjasi kurjan.
Rauhoittui Häkkisillan seutu aivan tyystin. Onni haudattiin hiljaisuudessa ja kaikessa hiljaisuudessa Otto viihtyi - niin, hiljaisuudessa ja Herran sanan ääressä. Ei pitänyt enää itsestään meteliä, ei kuulunut melske tai paukina. Vain hiljainen pörinä joskus hiipi Oton huoneessa kuin kiitoksena uudesta elämästä. Ilmavaivoja.

Kovin on rauhallista Ahmedin tuvassa. Elo on seesteistä uudessa kotimaassa, Ruotsissa. Uusi työpaikka IKEAlla, iltapäivällä tuliterällä Volvolla kotiin vaimon ja kolmen pienen pojan luokse, illalla kuntosalille ja vähän myöhemmin voi käydä vielä ystävien kanssa imaisemassa vesipiipulliset. Hyvin ovat asiat. Perhe voi hyvin, lapset kasvavat, vaimo kaunistuu. Ei pidä itsestään meteliä Ahmed. Vain hiljainen hyrinä joskus hiipii Ahmedin huoneessa kuin kiitos Allahille uudesta elämästä.
Mutta niin vain kävi salama kirkkaalta taivaalta ja jysähti Ahmedille taivaallinen nakki: tuli mies uskoon. Ja jo alkoi käydä pauke ja poksuna siltojen kupeissa ja toreilla ja turuilla. Räjähtelivät putkipommit ja paukkuivat kasapanokset ja veri lensi ja repeilivät vaatteet saumoista ja saumojen vierestä.

Istuivat vierekkäin Jumala ja Allah, katsoivat ihmeissään toisiaan.
- Mitäs sanot, veljeni?
- Mitäpä tässä. Pojat tulivat uskoon ja aina se jossakin päässä silloin paukahtaa.

Ei kommentteja: