Juttelimme aamusella atomienergiasta. Sellaista jauhava mylly saattaa tulla meitä lähelle jo lähivuosina, mikäli on uskominen erään Pyhäjoen kunnanvaltuutetun lobbaustaitoihin. Turvallista kuuluu olevan atomienergia näinä päivinä ja se on hyvä. Mutta minua edelleenkin kiehtoo lietelanta vaihtoehtoisena energiana. Olisi se jotenkin turvallisempaa tai ainakin kärsällisempää uraanin halkeamiseen perustuvaan voimaan nähden.
Sikala: jokainen sika asetetaan jo possuna saparo tiettyyn suuntaan ja kerätään kaikki peräpään energia talteen kasvatusvaiheesta alkaen pienellä siipirattaalla, joka pyöriessään tuottaa energiaa. Siat virtsaavat elämänsä aikana valtavasti päätellen niistä kärrymääristä, jota lietelantaa keväisin ja kesäisin ja syksyisin ja lauantaisin ja sunnuntaisin pelloille ajetaan. Viisisataa sikaa pyörittää jo melkoista generaattoria.
Säiliö: säiliön kaasut kerätään talteen ja pullotetaan. Miten tuo sitten tapahtuu? En minä tiedä. Minä olen mainosmies enkä kemisti, mutta kyllä kemistit varmaan tuon jutun ratkaisevat käden käänteessä.
Tuli muuten kuriositeettina mieleen, että lietelannassa ei ole lainkaan häkää ja sehän on pelkästään hyvä asia. Häkä on tuo salakalava hajuton, mauton ja väritön kaasu. Ja kuten tunnettua, lietelanta haisee ja varmaan maistuukin pahalle ja on riskin väristä. Siinä ei siis ole häkää, joten sen käsittely laitoksessa on turvallista ja terveydelle vaaratonta. Ympäristölle siitä on haittoja ja siksi sitä ei saisi jalostamattomana ympäristöön päästääkään. Siitä siis pitää tehdä sikaenergiaa atomivoiman kanssa kilpailemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti