Aamuteeveessä puhuttiin kalliista vanhustenhuollosta, ja Nivalassa sen sanottiin olevan Suomen kalleinta: 18.000 euroa jossakin ajassa. En ehtinyt tuota uutista juuri tuolla kohtaa niin tarkasti kuunnella, mutta voisin olettaa vanhuksen hinnaksi tuon vajaan parikymmentä tuhatta euroa vuodessa. Peruspalveluyhtymä Kallion toimitusjohtajaa haastateltiin ja säästöjä on luvassa rutkasti. Puhuttiin luonnollisesta poistumasta, joka tässä tarkoittanee yksinkertaisesti vanhojen ihmisten kuolemista ja sitä kautta isosta säästöstä vuositasolla. Ja katsohan kummaa: kuva leikkautui meidän oman kahvilapöydän mieheen eli eläkkeellä olevaan kirkkoherraan, joka joko pimeissä töissä oli puhumassa vanhuksille tai sitten vähän eläkkeen jatkoksi rehellisesti verokirjalla vanhoja muisteli. Tai vaan hyvää hyvyyttään kävi seurakuntalaisia tapaamassa. Puhetta ei kuulunut, mutta asiayhteydestä päätellen saattohoitoa oltiin antamassa, luonnollista poistumaa valmistelemassa. Loppukuvissa kaunisteli Nivalan komea puukirkko.
Häggmanin kahvipöydässä istui taas myöhemmin tuttu joukko mukavia miehiä ja näiden joukossa Australian auringosta juuri palanneena tummahipiäinen luonnollisen poistuman apostoli, se teeveestä tuttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti