Rahalla saa ja joskus hevosellakin pääsee, mutta kaupankäynnissä kaikki vaihdettava on valuuttaa. Kertoopa tarina konekauppiaasta, joka saattoi ottaa etumaksuksi vaikka kasan heinäseipäitä. Eikä tuo seiväskasa ollut erikoisin vaihdonväline.
Paikkakunnalla vieraili sirkus, mutta tuli kuorma-autoon matkanteon estävä vika. Auto hinattiin konekauppiaan pihamaalle ja vika löytyi, osa sorvattiin ja taas kävi moottori tasaisesti kolisten kuin onttoa kookospähkinää olisi kepillä hakattu. Mutta eipä ollut sirkuksenomistajalla juuri sillä hetkellä käteistä ja lie ollut pankkitilikin kuiva kuin kamelin kieli. Vaan keksi tirehtööri tarjota aasia etumaksuksi kuorma-auton korjauksesta. Kauppias ei tästä häkeltynyt, vaan otti aasin rahanarvoisena eläimenä vastaan. Parempi aasi aitauksessa kuin tratta perinnässä.
Kääntyi mopedillaan aamulla anivarhain kylän saarnaajana tunnettu mies konekauppiaan pihaan ajopeliinsä terhakkaa tulppaa ostamaan ja lamppuun polttimoa vaihtamaan. Sanoi valoa tarvitsevansa ja uutta kipinää. Vaihtoi kauppias miehelle polttimon, etsi hyllystä mopoon sopivan tulpan ja pyysi asiakasta katsomaan takapihalle.
- Katsohan tuota. Siinä se olisi saarnamiehelle sopiva kulkupeli eikä olisi enää siitä puhe, mistä puute.
Niin kulki kylän läpi päivännousuun pyhä pari yhtä jalkaa: onnellinen saarnamies raamatullisen aasinsa kanssa. Ja kirjoitti konekauppias liikkeensä ikkunaan pahvilapun: MYYDÄÄN AASIKAUPOISSA SIUNAANTUNUT MOPO. UUSI POLTIN, TERHAKKA TULPPA.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti