Mitä kuria se demokratia on?

Kun moottoripyöräkerhon hallitus istuu torikahvilassa päättämässä, mitä kahvia juodaan kerhon kesäjuhlassa, kuusi ääntä leijuu ilmassa vapaina kuin voiperhoset. Yksi äänestää Rositaa, toinen Johannaa, kolmas Presidenttiä, neljäs Costaricaa, viides Saludoa, kuudes Juhlamokkaa. Jokainen ymmärtää, ettei ole taloudellisesti järkevää ostaa kaikkia kuutta merkkiä, vaan pyritään löytämään sopuratkaisu. Löytyyhän se pienen lobbauksen jälkeen. Päätetään juoda Juhlamokkaa, kun se on tarjouksessakin melkein aina. Kuka tuon Juhlamokan oikein päätti yhdessä kuudennen kanssa? Hän oli jäsen numero aivan sama.  Hän oli se, joka kaikkein vähiten jaksoi vääntää joutavasta. Hän oli se, joka oli joukon heikoin ja mielipiteille alttein. Hän oli sopeutuvin. Hän oli se, joka ymmärsi ryhmäkurin. Kun oli pakko päättää jotakin, muiden mielipiteillä ei oikeastaan ollut mitään väliä, kun demokraattisesti päätettiin. Sitä minä tässä vaan taas fundeeraan, että mitähän kuria se demokratia oikein on. Ja mitähän demokratiaa se ryhmäkuri on? Minä en taida oikein ymmärtää koko asiaa, vaikka siitä niin kovasti taas keskustellaan. Olkoot.