Joskus suoraan sanominen olisi kyllä parempaa kuin sivistyssanojen viljely. Nuorena miehenä paikallisessa kuppilassa tapasin ikäiseni nuorukaisen, joka ilmaisi itseään varsin koukeroisesti ja monimutkaisesti mitä oudoimmilla sivistyssanoilla. Hän kertoi välttävänsä mm. väkivaltatilanteet hämmentämällä vastustajansa toimintakyvyttömäksi sivistyssanojen avulla. Myöhemmin illalla näin ohimennen saman miehen kasvot tummanpuhuviksi runneltuina verissäpäin. Ilmeisesti hän oli tavannut vertaisensa vastuksen.
Istuinpa rattoisasti linja-autossa matkalla Oulun kaupunginteatteriin, Teatriaan katsomaan suomalaista kantaesitystä Pajalasta, Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä. Joku joi olutta, toinen söi eväitään, juttu kulki kuin pikajuna. Minulla oli eväinä rasiallinen maukkaita pastilleja.
Ensimmäisen näytöksen puolessa välin mahassa alkoi tuntua täydeltä. Ilmaa kertyi jopa siinä määrin, että oli vaikeuksia keskittyä esityksen juoneen. Väliajalla onnistuin kirjaimellisesti kaikessa hiljaisuudessa hiipimään miestenhuoneeseen metelöimään. Nuo äänet sopivat entiseen teurastamoon melkeinpä paremmin kuin näytöksen populääriorkesterin rujot räimeet.
Kaivoin taskustani lähes tyhjäksi syödyn pastillirasian todetakseni, että "liiallisella käytöllä saattaa olla laksatiivisia vaikutuksia." Miksi rasiaan ei ollut voitu suoraan ja suomeksi painaa tekstiä: "Saattaa pierettää." Tai "Pastilli pierettää pirusti. Maista vain muutama."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti