Sain kokea tunteikkaan animaatioelokuvan Up, jossa vanha mies lähtee toteuttamaan elämänkumppaninsa kuoleman jälkeen heidän yhteistä unelmaansa. Mukaansa hän saa sattuman oikusta pienen partiopojan, jonka pitää ansaita rintaansa vielä yksi puuttuva merkki, vanhuksenauttamismerkki.
Vanhus ja poika kohtaavat jännittävällä talolentomatkallaan (katso elokuva niin koet tuonkin) myös voimakkaan vastustajan, joka on onnistunut opettamaan koirat puhumaan. Mutta ei tässäkään tarinassa koira karvoistaan pääse. Kun sille sanotaan sana orava, se jähmettyy täysin paikoilleen kykenemättä liikauttamaan edes häntäänsä. Jostakin syystä minulle tuli mieleen ihan tavallinen suomalainen, joka kuullessaan sanan taantuma tai lama käyttäytyy juuri täsmälleen samalla tavalla: jähmettyy niille sijoilleen kuin olisi jäätynyt hyytävään viimaan. Upsista.
Mutta elokuvan koirat saavat aivan uskomattomasti uutta virtaa, kun niille sanoo sanan pallo. Ja kun pallon heittää, mikään ei niitä pidättele, ei edes suunnaton uskollisuus isäntäänsä.
Miten olisi, jos yhdessä kajauttaisimme sanan PALLO! Ja ryntäisimme sen perään kuin puhuvat koirat. Mokomat taantuman oravat istukoot häntänsä verille omissa puissaan. Parempi on juosta pallon perässä kuin jäätyä pystyyn joulun kynnyksellä. Siis up kaikki vaan. Och svenskarna kan behålla orden sista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti