Valtion verottava virkamies laatii kirjeen aina sillä oletuksella, että vastaanottaja, tavallisimmin veronmaksaja pyrkii laistamaan joka tapauksessa velvollisuutensa. Niinpä virkamies kirjoittaa jokaisen viestinsä loppuun ja joskus jopa alkuun uhkauksen mahdollisesta veronkorotuksesta tai ulosmittauksesta. Kas näin.
"Pyydämme teitä toimittamaan vaaditut asiapaperit 23.5.2013 mennessä. Muussa tapauksessa panemme toimeen veronkorotuksen..."
Sanotaan, ettei karhu tavallisesti pure tai uhkaa ihmistä. Mutta jos ihminen joutuu emokarhun ja poikasen väliin, on tällä hyvin suuri vaara joutua karhun kynsiin. Muuten ovat karhut kovin rauhallisia ja leppoisia ja kiertävät ihmisen kaukaa eivätkä suotta hampaitaan näyttele saati käpäläänsä kohottele viattomalle kulkijalle. Mutta toista on verokarhun kanssa. Ei se tarvitse poikasta itsensä ja kulkijan väliin, vaan kohottaa se suurikyntisen käpälänsä kaikkia vastaantulevia tai ohikäveleviä kohti ja nostaa ylähuulensa irvistykseen. Ihan varmuuden vuoksi se sen tekee. Pelkoaan se sillä peittelee. Parasta on siis ensin purra. Tiedä vaikka veronmaksajalla olisi ketkut mielessä mokomalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti