maanantai 17. toukokuuta 2010

Rääkisallaattia kinamatissa

Minulla on nyt oikein selkeä ja mukava käsitys, miten fingelska syntyi. Ja että niillä, jotka tuota kieltä puhuivat, oli oma, tiukasti rajattu ymmärtäjäpiiri, jonka sisäpuolelle päästäkseen piti saada samat kokemukset, nähdä samat paikat ja tapahtumat. Kun mentiin haalille tanssimaan, ei tuota voinut ymmärtää kukaan muu kuin haalilla tanssimassa ollut.
Minä kävin viikonloppuna syömässä kinamatissa rääkisallaattia ja se oli minusta oikein hyvää, jäisen raikasta ja virkistävän viilentävää ja vähän mahaa täyttävääkin, vaikka oli vain pienoinen annos. Tuon ruokapaikan ja ruuan taitaa ymmärtää aika suppea lähipiiri, mutta uskon jo tämän kesän aikana jonkun muunkin ymmärtävän, mitä syödään ja missä. Katsotaan.

Ei kommentteja: