Isä ei ollut missään asiassa mitenkään erityisen taitava. Ainakaan omasta mielestään. Talo oli vähän vinossa, kun taas melkein kaikki naapuritalot seisoivat suorassa ja ryhdikkäinä kuin sotilaat rivissä. Pihalle oli päässyt kertymään ympäripyöreitä esineitä ja vähitellen isä oli niihin niin tottunut, ettei osannut pitää niitä mitenkään erityisen kummallisina. Saattoipa ohi kävellessään potkaista palloa tai pannua ja kun se vaihtoi somasti paikkaa, se oli kuin uusi taas ja omalla paikallaan. Äidin mielestä talon nurkalta olisi pitänyt kaivaa maata pois ja oikaista porakivinen kivijalka suoraksi, mutta isästä se oli tuntunut liian vaativalta urakalta.
- Kyllä talojen nosteleminen on ammattimiesten asioita.
Oikeassa isä oli, mutta eräänpä päivänä hän kuitenkin päätti oikaista vinon talon yhtä suoraksi kuin naapureiden oikoseinäiset talot. Isä otti lapion käteensä ja mittaili ja tutkaili ja suunnitteli ja ajatteli ja keräsi voimia ja iski lapion maahan. Ensimmäinen työ oli tehty ja alkuun oli päästy. Ja pian nousi maakasa isän viereen, kun lapiollinen toisensa jälkeen vaihtoi paikkaa, ja kaatunut kivijalka näkyi pian kokonaan. Taivas oli painanut taloa ylhäältä ja maa vetänyt sitä alhaalta ja niin oli harmaa kivi mustine pilkkuineen antanut taakan alla periksi ja kaatunut melkein kokonaan kyljelleen kuin hylje luodolle.
- Hohhoijaa, sanoi isä.
- Entäpäs sitten, kysyi äiti.
Talo piti saada nousemaan ilmaan, jotta kivijalka voitaisiin oikaista. Isä muisti koulussa oppineensa, että vipu on paras keino nostaa raskaita esineitä vähillä voimilla. Niinpä isä haki metsästä hyvin pitkän puun ja asetteli sen paksumman pään talon nurkalle ja puun alle hän asetteli lyhyempiä puita, pöllejä.
- Kun me kaikki menemme istumaan puun latvaan, talo nousee kuin itsestään.
Henkka Maukka kiipesi innoissaan kaikkein korkeimmalle paikalle ja äiti istui hänen eteensä. Mutta talo ei liikahtanutkaan. Talonnostajan onni oli, että oli sunnuntai ja melkein kaikki naapurit olivat kotosalla. Eipä aikaakaan, kun vinon talon nurkalla kävi kova kuhina. Naapuri toisensa jälkeen kiipesi pitkän puunrungon päälle istumaan.
- Hiiohoiiii, huusi Henkka Maukka ja ratsasti rungolla kuin lännenmies. Puunrunko naukui ja natisi ja talon nurkka paukkui ja vingahteli ja yritti nousta kallellaan olevan kiven päältä. Kivi liikahteli ja vähitellen se kellahti aivan kokonaan kyljelleen. Siinä se makasi kuin kuollut hylje luodolla. Talo ei noussut yhtään enempää ja nyt se oli kaatuneen kiven päällä vieläkin enemmän vinossa. Vähän aikaa isä harmitteli epäonnistunutta talon nostoa, mutta kohta jo hymy nousi huulille.
- Muutos on tapahtunut ja se on hyvä, sanoi isä.
- Vino talo on entistä vinompi, mutta onneksi nyt kaikki muut talot näyttävät vieläkin suoremmilta.
Kaikki olivat isän kanssa samaa mieltä. Ja kohta nousi valkoinen savu vinon talon pihamaalta ja grillissä paloi iloinen tuli. Kun hiillos oli valmis, laittoi äiti kaksikymmentä makkaraa paistumaan grillin ritilälle. Herkullinen tuoksu leijui metsään asti ja sai kyyn lipomaan nälkäisenä kieltään.
- Henkka Maukka Makkaranpaistaja on ladannut grilliin täyslaidallisen, ajatteli kyy.
- Kylläpäs minulla onkin nälkä kuin boalla.
Ruohikossa rahisi. Sallu Siili oli myös haistanut kypsyvän makkaran maukkaan tuoksun.
Eipä oiennut vino talo vähääkään, vaan oli silti pihalla koko joukko iloisia ihmisiä. Kaikki istuivat somassa rivissä pitkällä puunrungolla ja söivät makkaraa mahat täyteen. Ympäripyöreät mahat ympäripyöreän puun päällä saivat vinon talon nurkan nousemaan, muttei sitä enää kukaan huomannut. Henkka Maukka, Sallu Siili ja kyy katsoivat vuorotellen toisiaan.
- Meidän isä osaa järjestää hyvät juhlat, sanoi Henkka Maukka.
Posket täynnä makkaraa Sallu Siili vain nyökkäsi ja heilutti mustaa kuononpäätä.
- Hyvät juhlat, sanoi kyy.
- Kohta lasketaan muramäestä kilpaa.
Ja niin isän lapioimasta suuresta maakasasta tuli mitä mainioin mäki vinon talon veikeälle pihamaalle. Henkka Maukan mielestä isä osasi aina kaiken parhain päin, vaikkei sitä itse tiennytkään. Kyy ja Sallu Siili olivat aivan samaa mieltä.
- Kyllä kaikki osaavat suoraksi laittaa, mutta vain teidän isä näin hauskasti vinoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti