Martti on sininen ja Marjatta punainen. Martti ei ole oikeistolainen eikä Marjatta kommunisti. Martti on mies ja Marjatta nainen. Martti oli poika ja Marjatta oli tyttö. Martin täytyy siis olla sininen ja Marjatan on pakko olla punainen. Niinkö se vain menee?
Kun minulle suuren onnen kautta syntyi lähes kolmekymmentä vuotta sitten kaksoset, meillä vanhemmilla ei ollut tietoa, olisivatko kaksoset poikia vai tyttöjä vai kenties yksi kumpaistakin sukupuolta. Niinpä ostinkin heille ensileluiksi ja yksipäiväissyntymäpäivälahjaksi varmuuden vuoksi sekä sinihuivisen että punahuivisen kumileijonan. Kumpi saisi sinisen, kumpi punaisen, ratkaisisi sattuma. Ja sattuma ratkaisi niin kummallisesti ja viehkeästi, että toinen sai punaisen ja toinen sinisen, vaikka molemmat kaksoslapset olivat poikia ja saivat siitä vielä todisteeksi miessukupuolesta kertovan sosiaaliturvatunnuksen. Kumpi oli siis kumman väri? Mitä enemmän värejä, sitä enemmän mahdollisuuksia. Niin taitavat nyt ajatella.
Me olemme oppineet kytkemään tietyt värit tiettyyn sukupuoleen: sinisen mieheen ja punaisen naiseen. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten ei olisi tullut kuuloonkaan, että mies olisi pukeutunut punaiseen vaatteeseen. Muistiini palautuu nyt jo tuonilmaisiin siirtynyt veljeni, joka punaisessa puvussa lomalle tullessaan pyöräytti koko pienen, körttisen kotikylän niskat nurin. Pikkupoikien kuorma-autot voivat toki olla punaisia, mutta eivät vaaleanpunaisia. Pikkupoikien alushousuissa voi olla punaisia ja sinisiä laivoja tai junia tai nalleja, mutta ei vaaleanpunaisia. Ei vieläkään, vaikka vaihdoimme jo viisitoista vuotta sitten vuosituhatta.
Me olemme oppineet hyväksymään vaaleansiniseen pukeutuneen tytön, mutta vaaleanpunaisiin asusteisiin puettu tai jopa itse pukeutunut pikkupoika saa päät kääntymään. Pään kääntyminen ei minusta ole vielä kovinkaan huolestuttavaa, mutta kun vaaleanpunainen väri kääntää aikuisen ihmisen ajatuksen asenteelliseksi, olen surullinen ja pahoillani aikuisten puolesta. Eikö olisi jo aika kasvaa pois sukupuolten väristereotypioista ja hyväksyä kaiken väriset lapset poikina ja tyttöinä ihan sen perusteella, miksi he itse haluavat itseään kutsuttavan. Tähän jatkeeksi en uskalla ihan vielä esittää nimien sekoittamista. Jos äidin ja isän mielestä vastasyntynyt näyttää enemmän Martilta kuin Marjatalta, miksei hänestä voisi tullakin Martti, vaikka sukupuoli olisikin vaaleanpunainen...Eiku....
https://www.facebook.com/mari.niinikoski/posts/10153043861558772?fref=nf&pnref=story
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti