Katoppako se on se itsenäisyys ku se on niin vakava asia,ettei sillä parane mennä ilottelemaan mihinkään. Seonkyllähyvä. Pitää vaan marssia jonossa ja tehdä kunniaa lipulle ja kätellä presidenttiä vakavana kuin teryleenihousun takapuoli. Katoppakuseonsepuku. Seppuku.
On se vaan niin mukava, että viimeinkin on tullut se miesten meille juoksuhaudoissa taistelema ilo ja reimu itsenäisyydestä. Meillä on vapaa maa, jonka puolesta voi jopa nauraa, pukeutua kauniisti, näyttää hyvältä rotuun, sukupuoleen, suuntaukseen tai mihinkään muuhunkaan katsomatta jopa linnan juhlissa, valtion päämiehen vastaanotolla, maan virallisimmilla kutsuilla. Meillä on verisin uhrein lunastettu oikeus olla iloisia isänmaasta. Miksi joku haluaa vielä suu mutrussa ja itkussa silmin viettää ihanaista itsenäisyyspäivää? Katoppakoseonsepuku - seppuku.
Pinnallista juhlintaa kiiltonahkakengissä arvostellaan isoon ääneen. Mutta eikös vain olekin mukavaa, että kaikki voivat juhlia itsenäistä Suomea aivan kuten itse haluavat. Voi seisoa asennossa aamusta iltaan. Voi veisata virsiä kirkossa jos toisessakin. Voi istua vakavana television ääressä ja katsoa Tuntematonta sotilasta uudempana tai vähän vanhempana versiona. Voi kuunnella presidentin puheen musta puku päällä ja kuristava kravatti kaulassa. Voi sulkea television iltaseitsemältä ja jatkaa omaa vakavaa juhlimista vaikkapa löysäämällä vähän solmiota, jos on happi vähänä. Tai sitten voi iloisesti nauttia itsenäisen Suomen pimenevästä illasta katsomalla riemumielisiä ihmisiä linnan lattialla. Katoppakuseonsepuku - iltapuku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti