perjantai 25. toukokuuta 2012

Ei ole helppoa olla saalistaja

Kun istahtaa miesten pöytään, jo vain kääntyy pian puhe kalastamiseen. Kuka on minkäkin värisellä vieheellä saanut jopa aivan uskomattoman suuria saaliita. Joku kertoo vetäneensä maihin niin suuren hauen, että sille pitää ostaa kotimatkalle lastenlippu linja-autoon. Toisen saalis taas on niin mahtava mötkäle, että jo pelkkä digikuva painaa puolitoista kiloa. Minä nuo jutut uskon alusta loppuun, kun olen kalamies - nykyään. Ja olen tarinoista kateellinen - nykyään.
Vielä muutama viikko sitten vaihdoin kalajutun kuullessani pöytää ja samoin tein koko seuruetta, mutta päätin sitten kuitenkin alkaa suuren onneni onkijaksi. Ostin kalavehkeet.
Heti toisena iltana sain sian kokoisen hauen. Sattumaksi sitä sanottiin tietenkin ja aloittelijan tuuriksi. Pääsin siis osalliseksi kalamiesten kateudesta. Jeah. Toisena iltana saalista tuli vähemmän, mutta menetykset puolestaan olivat sitäkin suuremmat: viehe jos toinenkin jäi pohjaan tai lensi kauas ulapalle siiman katkettua. Kokemus opettaa kovin kourin. Siima ei saa olla liian ohutta, kun se helposti katkeaa. Ei se saa myöskään olla liian paksua, koska se herkästi purkautuu kelalta kiperänä korkkiruuvina, jos siimaan tulee löysää. Ja silloin on pasmat sekaisin ja kalamiehen pinna kireällä, muttei enää siima.
Olen kahden viikon kalastajan urani aikana saanut siis yhden ison kalan, nelikiloisen hauen sekä yhden pienen ahvenen, jonka päästin takaisin järveen. Ja olen kahden viikon kalastajan urani aikana menettänyt kymmenkunta uistinta, pari kelallista siimaa, perukkeita ja yhdet hansikkaat. Suurimpana saaliina pidän kuitenkin alkukantaista tunnetta, että hankin itse ruokaani. Tuo nauratti vielä muutama viikko sitten, mutta ei enää. Minussa siis kuitenkin asuu alkukantainen mies jossakin tuolla mainosmiehen ja kitaransoittajan kylkiluissa. Ruoka tosin on vielä pakasteessa odottamassa nälkää. Ja toinen saalis ui vallattomana vapaissa vesissä. Noiden välissä pitänee opetella itse laittamaan kala potkivasta ja vetoa vastustavasta otuksesta fileeksi herkkupöytään. Ei ole ihan helppoa olla saalistaja, ei ole niin.

Ei kommentteja: