Kreikka on korvaamaton kaveri. Niin tuumasi Saksan liittokansleri Angela Merkel. Euroopan unioni ei hänen mukaansa yksinkertaisesti tule toimeen ilman Kreikkaa.
Joskus matkahuollon kulmilla liikkui kavereita, jotka mennen tullen vippasivat ohikulkijoilta kympin tai pari (markkaa) ja lupasivat maksaa ensi viikolla tai seuraavasta tilistä tai pian pankkiin tulevasta eläkkeestä tai milloin mistäkin. Jos tuollaiselle kaverille rahan lainasi, saattoi sille sanoa hyvästit ja takaisin sen sai yhtä varmasti kuin mereen uponneen uuden vuoden tinan. Nuo kaverit ovat jo kuolleet ja saatavat jääneet sille tielleen. Kukaan niitä lainamiehiä ei pahemmin kaipaile, mutta markkojaan sitäkin useampi.
Kun en taloudenpidon hienouksista juurikaan ymmärrä, ihmettelen tuota Kreikan tärkeyttä Euroopan unionille. Jokainen meistä tietää aivan varmasti, ettei niitä Kreikalle lainattuja rahoja nähdä koskaan (paitsi jossakin aivan muualla kuin takaisin lainan antajalla). Jos maa (tai sen ahneet) kerran pääsee helpon rahan makuun, ei se hevin tapojaan muuta. Silti Kreikka on aivan korvaamaton kaveri meille unionilaisille. Ihan yhtä korvaamaton kuin kaikki matkahuollon kuolleet rahanvippaajat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti