Monet lähtevät juhlia karkuun. Ei haluta olla keskipisteenä. Sanotaan juhlien olevan teennäisiä tai virallisia tai protokollaan tärkättyjä. Sanotaan, että elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin juhliminen. Ei minusta. Minulle juhliminen on etuoikeus olla läheisten ja mukavien ihmisten kanssa tuokioinen yhdessä. Juhlat eivät ole kolme erilaista veistä ja haarukkaa nätisti lautasen molemmin puolin, eivät ne ole virallisia puheita tai tarkkaa pukeutumiskoodia, eivät ne ole kalliita ruokia ja eksoottisia juomia, eivät ne ole korkeatasoista ohjelmaa tiukoin aikatauluin.
Hyvät juhlat ovat mainioita työkavereita, sydänystävien halauksia ja hauskoja puheita ja huvittavia esityksiä. Hyvät juhlat ovat rakkaita sukulaisia, omia lapsia ja lasten ystäviä. Hyvät juhlat ovat appivanhempien ilonkyyneleitä ja onnentoivotuksia. Hyvät juhlat ovat maukkaan ruuan maistamista ja pirteästä boolista piristymistä. Hyvät juhlat ovat raikuvaa rockenrollia ja tanssilattian hikipisaroita.
Hyvät juhlat ovat yhteistä kotimatkaa ja yhteisiä salaisuuksia. Ja hyvät juhlat ovat seuraavan aamun ensimmäinen puheenaihe: Olipas meillä hyvät juhlat.
(Paula täytti 50 vuotta ja meillä oli oikein hyvät juhlat. Olipas meillä.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti