Lapsena rakastin laulua Pekka-naakasta, joka asui kirkon tornista ja teki sieltä reippaita retkiä milloin maahan, milloin kuuhun asti. Pekka ei paljon omaisuudesta perustanut, vaan myi asuntonsakin serkulleen ja sitten maallisen mammonan kahleista vapauduttuaan lensi tähtiin saakka ja riemuissansa lauloi: Kvaak, kvaak, kvaak.
Aamulla kuulin uutisen, miten velkataakka painaa nykyihmistä ja miten ympäri Eurooppaa tuhlataan enemmän kuin tienataan ja syödään siemenperunatkin. Tulipa tuo vanha lastenlaulu mieleen: "Sitten velkataakka painoi maahan saakka, riemuissansa lauloi: Kvaak ee uu."
(Kukahan muistaisi tuon koko laulun Pekka-naakasta? Olisi niin somaa kuulla se taas;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti