Kansanedustajilla on erikoisia ja aikaan sopimattomia tapoja, joista olisi hyvä jo päästä eroon. Sanotaanko nyt näin, että kulutusjuhlien aika on ohi. Kun edustajat aloittavat uuden työrupeaman reilusti ylipitkien lomien jälkeen, heillä on tapana juhlia rankemman päälle: juodaan ja syödään ja mennään lopuksi oopperaan. Joku on laskenut, että henkeä kohti nuo työhöntulojuhlat maksavat varovaisesti arvioiden 300 euroa edustajaa kohti. Kun 200 kansanedustajaa törsää 300 euroa illassa, tekee se valtion kassaan 60.000 euron loven. No, eihän se paljon ole, sanovat edustajat. Arvokasta työtä pitää juhlia mennen tullen.
Jos jokainen työssäkäyvä, kolmisen miljoonaa ihmistä aloittaisi loman jälkeen uuden työrupeaman juhlimalla samoin summin valtion piikkiin tietysti (jokainen työ on arvokasta, sanotaan), loveaisi juhlinta valtion kirstua 900 miljoonalla eurolla. Kaksi kertaa vuodessa. Vuosilasku tuosta juhlimisesta olisi siis 1,8 miljardia euroa.
Keskitalvella EU jakaa ruuantuottajille maataloustuet eli veronmaksajien rahaa yhdelle ammattiryhmälle sievoiset summat. Suurimmillaan tuet ovat miljoonan euron verran ja keskimäärin 30.000 euroa tilaa kohti. On hyvä tukea ruuantuotantoa. Mutta eikö olisi hyvä tukea kaikkea muutakin tuotantoa ja ihan kaikenlaista työtä. Tai sitten olla tukematta. Juttelin erään maanraivaajan kanssa ja toivotin hänen työlleen siunausta. Oli tehnyt mies ison urakan saadakseen muutaman hehtaarin peltotilkun viljanviljelyyn. Mies tuumasi tyynesti olevan aivan sama, mitä pelto tuottaisi.
- Kunhan nyt satelliistista näkyy, että siinä sovittu vilja kasvaa. Tukipolitiikka hoitaa tienestin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti