Reijoa ei enää näy

Joitakin vuosia sitten Häggmannin palaveripöydästä nousi ikuisiksi ajoiksi kaikessa rauhassa Sammallahden Reijo, roteva kansanmies, suorapuheinen suomalainen. Ja tänään samassa paikassa muisteli häntä entinen opettajansa: "Se Reijo oli nopealiikkeinen mies. Kun palosireeni soi, kuului vain oven pamahdus eikä Reijoa näkynyt enää missään." Reijo oli nuoresta pojasta saakka innokas vapaapalokuntalainen, lahjakas urheilija, varsin nopealiikkeinen mies. Mielestäni hän suotta kiirehti myös poislähtöään. Mutta mihinpä se veepeekoolainen olisi tavoistaan päässyt.