Mielikuvitusta

Kerro tarina

ja mieli kuvittaa sen

eläväksi kuin

kuulijat maalaisivat

liehuvan silkkikankaan.

Minunko?

Ihmisellä ei

ole mitään elämää

suurempaa lahjaa.

Avaa se joka päivä

ja ylläty: Minunko?

Siemensyöksylaskun voittaja

Jokaisessa siemensyöksyssä on kahdestasadastatuhannesta neljäänsataantuhanteen siittiötä (200.000 – 400.000). Tutkimusten mukaan keskiverto suomalainen parisuhteessa oleva mies purkautuu kerran viikossa ja vuodessa siis 52 tai 53 kertaa. Jos kymmenen parisuhdevuoden aikana syntyy kolme lasta, jokaiseen lapseen on tarvittu kutakuinkin viisikymmentämiljoonaa (50.000.000) siittiötä. Lukujen kanssa ei nyt kovin tarkkana kannata olla, kun luku on kuitenkin suuri.

Yllä olevaan peilaten olemme hyvin ainutkertaisia ja korvaamattomia jokainen.  Olemme taistelleet tiemme kohtuun kasvamaan vaikeimman ja kovimman kautta. Se taistelu on ollut armoton, ja lopputulosta voi verrata minkä tahansa maailmassa pyörivän lottopelin päävoittoon. Eikä tiemme voittajasiittiöstä kohdussa kasvavaksi ja syntyväksi vauvaksi ole ollenkaan itsestään selvä. Olemme tehneet tuhansia, satojatuhansia, miljoonia ihmeitä ennen syntymäämme. Kasvatamme nuijapäästä itsellemme vähitellen verenkierron kaikkine hienouksineen, vartalon luineen, lihoineen, silmät, korvat, hermot, sisäelimet solu solun perään.

Kun näen ihmisen istumassa vastapäätä, näen ainutlaatuisen superyksilön, uniikin, korvaamattoman sankarin. Hän voi olla valkoinen, keltainen, ruskea, punainen...  Oikeastaan hän voi olla vain yhden värin erisävyinen. Hänen silmänsä voivat olla siniset, harmaat, vihreät, ruskeat, mustat. Pää voi olla kalju tai kauttaaltaan karvainen, ohuiden tai paksujen hiusten peittämä tai hämmentämä, musta, punainen, valkoinen, ruskea, harmaa. Ajatuksensa voivat olla loogiset, hämmentyneet, sekavat, laskelmoivat, unelmoivat, rumat, kauniit, tulevaisuutta pelkäävät tai siihen uskovat. Hänen kätensä voivat olla vahvat tai heikot ja kaikkea siltä väliltä, jalkansa voimakkaat tai aivan voimattomat, liikkumattomat, puuttuvat. Minua vastapäätä istuu kuitenkin ainutlaatuinen ihminen, satojen tuhansien siittiöiden mestariuimari, ihmiseksi ihmisessä kasvanut elämän voittaja.

Kun näen sodan runtelemat kaupungit ja silpoutuneet ihmiset, en voi olla ajattelematta korvaamattomia tuhoja. Rakennukset, kaiken ihmisen rakentaman voi aina korjata ja tehdä uudestaan, mutta tuota ainutlaatuista ihmistä ei mikään mahti tuo takaisin. Kun hänen elämänsä on katkennut luotiin tai pommiin, se on ikuisiksi ajoiksi mennyt. Tai kun kuulen jonkun ihmisen väittävän, että joku toinen on toista arvokkaampi, en tahdo uskoa kuulemaani. Eikä minun edes tarvitse uskoa.

Viikko sitten luimme taas, kuka mitenkin paljon on tienannut. Tulokuninkaalliset nostettiin jalustalle. Ei heitä nostettu jalustalle sen takia, mitä hyvää he ovat toisille tehneet.  Heidät nostettiin toisten yläpuolelle siksi, että he ovat keränneet muita enemmän rahaa. Harva toimittaja muisti uutisessaan mainita, montako ainutlaatuista ihmishenkeä kenties jonkun hyvin ansainneen veroilla on pelastettu, montako kallista sydänleikkausta on voitu tehdä tulokuninkaan tai –kuningattaren maksamilla veroilla. Heidän arvonsa ei ollut hyvässä, vaan se mitattiin rahassa.

Olemme elossa. Jokainen tätäkin tekstiä lukeva elää. Jokainen meistä on saanut alkunsa ainutlaatuisesta sattumasta, satojen tuhansien siittiöiden kilpailusta kohti munasolua. Kun katson lähellä olevaa ihmistä olipa hän ulkomuodoltaan tai –näöltään millainen tahansa, hän on ainutlaatuinen ja korvaamaton. Hänessä ei ole mitään vikaa.

 

Hannu Hartikainen, Nivala-lehden lähikolumni  15.11.2024

 

Höpökieltä ja pilkunnussintaa

Suomen kieli kehittyy. Jes! Aivan pienellä efortilla saamme helposti kiinni uusimmista virtauksista ja selvitämme mystisen salakielen valtakielien sekamelskasta. Toinen jes!

Viikonloppuna katselin jääkiekon ystävänä Suomen jääkiekkomaajoukkueen kaikki Karjala-turnauksen pelit ja opin taas monta uutta fraasia. Niitä heittelevät ammattiselostajat Oskari Saaren ketjussa kuin kylväjä siementä, ja nuo fraasit alkavat itää ja levitä kuin harmillinen hukkakaura.

Kun pelaaja filmaa (ensimmäinen uusiofraasi), hän yrittää myydä (toinen uusiofraasi) jäähyn tuomarille. Ja jos tuomari uskoo pelaajan filmauksen, hän ostaa (kolmas uusiofraasi) sen ja puhaltaa jäähyn. Itse asiassa pelaaja ei lainkaan filmaa, vaan hän näyttelee tulleensa kaltoin kohdelluksi.  Tuossakin tapauksessa kiekollisella pelaajalla on ennen kaltoin kohtelua ollut eforttia päästä vastapuolen pelaajasta eroon. Hän on siis nähnyt vaivaa oman suorituksensa eteen niin kuin oletan kaikkien pelaajien pyrkivän juuri tuohon vaivannäköön.

Samainen Oskari formulakisoja selostaessaan vähintään kerran näkee eeppisen ohituksen.  Hän tarkoittanee sillä mahtavaa, kun kaikki ohitukset eivät voi olla elämää suurempia spektaakkeleita. Lieneekö juuri Oskari syyllinen siihen, että melkein kaikki asiat ovat eeppisiä. Olen kohdannut eeppisen pika-aterian, joka sisältää hampurilaisen ja ranskalaiset sekä pahvimukillisen limonaadia. Minusta se ei ole kovin eeppinen eikä syleile maailmaa ainutlaatuisesti.

Ikoni on ortodoksien pyhä kuva. Ikonin edessä rukoillaan, katsotaan lampukan liekkiä ja rauhoitutaan. Ikoni ei ole tietokoneen tai puhelimen näytöllä oleva pikkukuvake saati hampurilainen. Muuan maailmanlaajuinen nakkikauppa väittää, että jokin sen hampurilaisista on ikoni. Aina mainoksen nähtyäni sanon saman asian ääneen: ”Se ei ole ikoni. Se on pulla, jonka välissä on jauhelihapihvi.”  Ikoni ja hampurilainen ovat hyvin kaukana toisistaan, vaikka ne pitävätkin yllä elämää.

Televisio näyttää meille sisustus- ja remonttiohjelmia, joissa kohtaamme mitä erilaisimpia maailmoja. Kun suunnittelijat valitsevat seinien värejä  tai lattioiden materiaaleja , saamme ihailtavaksemme värimaailman tai lattiamaailman. Ei sanota, että talo on kauniin värinen, vaan sen värimaailma on kaunis. Kun menemme ruokakaupan lihaosastolle, siellä avautuu kokonainen makkaramaailma. Vau.

Bisneseliitti eli kaupallista koulutusta saaneet ovat kehittäneet myös oman kielensä, jolla hämärretään tai omissa toiveissa nostetaan asian arvostusta maarajasta asiakastiskille. Yleisesti on käytössä kirjainlyhenne BtoB. Mitähän se käytännössä tarkoittaa? Ne ei se tarkoita mitään. Kuvitellaan käytävän kauppaa yritykseltä yritykselle, mutta tekoälystä huolimatta suurin osan kaupankäynnistä on vielä ihmisten välistä kaupankäyntiä. No nyt siihenkin on sitten keksitty PtoP, piitupii eli persoonien välinen kaupankäynti. Sitähän se aina on ollut. Eivät oravannahat ole vielä tähän päivään mennessä itsestään liikkuneet yritysten välillä.

Autokauppiaat eivät enää päätä kauppaa, vaan he klousaavat. Kun viimeksi olin ostohousut jalassa (varsin höpsönassuli tapa ilmaista autokuumetta), ilmoitin heti kauppiaalle: ”Tätä kauppaa ei klousata, vaan se tehdään.” Eikä minulla muuten ollut ostohousut jalassa, vaan aivan rehelliset boot cutit olivat ne.

Poliitikot ja monet muutkin (asia)kirjoja lukeneet piiloutuvat mitä erilaisimpien narratiivien taakse. He ovat ehkä unohtaneet, miten tärkeää on lavapreesens. Onneksi voimme kuitenkin jokainen koinata oman, persoonallisen tapamme ilmaista iloamme tai tuskaamme myös tästä suomen kielestä, suomenkielisestä tavasta osoittaa oman tahtotilamme. No niin justiinsa.

 

 

Hannu Hartikainen, Visiitti Kalajokilaakso 15.11.2024

 

Peilikirkkaalla jäällä

Enhän tarvitse

edes kiveä eteen,

jos jalan loukkaan

peilikirkkaalla jäällä,

esteettömällä tiellä.

 

Navigaatio-ongelmia

Hento lintunen,

vahvasiipinen kotka ,

tarkkanäköinen

joskus eksyy matkallaan,

kun tuuli kääntää suuntaa.

Kuurankukka

Pakkanen pyysi

hellettä hillitsemään

toimiaan, jotta

talvi kuvittelisi

kukkaa kasvattavansa.

Aamu-usva

Joki verhosi

pintansa kuin vuoteesta

nouseva nainen

harmaaseen usvasilkkiin,

raukeuden laskostamaan.

Kuka käskee

Mistä käskynsä

siemen saa auetessaan?

Kuka pakottaa

sen kukaksi kasvamaan

tai viljaksi varttumaan?

Kun Jeesuksesta lauletaan, se on arvokasta

Hämeenlinnalaisessa koulussa oli järjestetty tilaisuus, jonka uskonnollisesta suuntauksesta ei ollut kerrottu osallistujille eli oppilaille eli oppilaiden vanhemmille. Niinpä tilaisuuteen oli osallistunut myös uskonnottoman perheen lapsi, joka oli joutunut tilaisuudessa kuuntelemaan Jeesuksesta kertovan laulun. 

Lapsen äidin mielestä oli tapahtunut vääryys, rike ja hän oli valittanut asiasta yhdenvertaisuus­valtuutetulle ja vei asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Tuosta valituksesta äiti palkittiin 1500 eurolla. Voisi sanoa, että olipas Jeesuksella hintaa tai sitten, että jopas meni Jeesus halvalla.

Jokaisella on oikeus kuulla tai olla kuulematta mitään, mikä ei omaan elämänkatsomukseen tai vakaumukseen kuulu. Mutta tuon tarinan opetus on jälleen kerran, että sensuurin ja kontrollin täytyy olla tilaisuuden järjestämisessä uskomattoman tarkkaa. Uskaltaisin verrata tilannetta jopa edesmenneeseen Itä-Saksaan eli Saksan Dermokraattiseen Tasavaltaan, DDR:ään. Eikä Pohjois-Koreaankaan vertaaminen liene kohta poissuljettu. Itse en enää halua olla minkäänlaisten juhlien tai tilaisuuksien järjestäjänä, sillä minun hermojärjestelmäni ei siihen sovellu.

Kontrolliesimerkkinä voisi olla vaikkapa yrityksen pikkujoulu, johon kaikki työntekijät kutsutaan. Joulua on vuosisatojen ajan vietetty Jeesuksen syntymäjuhlana eli Jeesus on kaiken keskiössä. Pikkujoulu on myös jouluun liittyvä tapahtuma, jossa usein lauletaan jouluun liittyviä lauluja.

"Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaikk´on työ. Kaks vain valveil on puolisoa, lapsen herttaisen nukkuessa..." Tuo herttainen lapsi on todistettavasti Jeesus. Vaikka nimeä ei ääneen sanota, juridisesti laulussa puhutaan Jeesuksesta. Alussa kertomani kouluepisodin perusteella tuo herttainen lapsi maksaa pikkujoulun järjestäjälle ennakkotapauksen mukaan 1500 euroa, jos juhlijoiden joukosta paljastuu uskonnoton osallistuja. Vieläkö jotakuta haluttaa järjestää iloinen joulujuhla ja ottaa riski.

Toki pikkujoulukutsuun voi laittaa maininnan avecin lisäksi myös suuntautumisvaihtoehdoista: uskonnottomille järjestämme joululaulujen sijaan vuodenaikalauluja erikseen merkityissä tiloissa.

Uskonnottoman perheen lapsella on kaikki oikeudet olla osallistumatta mihinkään uskontoon viittaavaan opetukseen tai tilaisuuteen, oletan. Mutta koska maailmassa on tuhansia uskontoja, lienee epätoivoista yrittää välttää kaikkea uskonnollista informaatiota.

Vielä joitakin vuosia sitten kouluissa pidettiin aamuhartaudet, siis hartaudet.Saatettiin veisata jopa virsi, joka minulle ortodoksina on vieras tapa ilmaista uskoa. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei minussa elävä pahuus ole noista virsistä peräisin.

Luterilaisilla uskontotunneilla olin myös mukana, vaikkei minun olisi tarvinnutkaan olla. Koen kuitenkin saaneeni jokaiselta tunnilta yleissivistystä ja opin suodattamaan ilman vanhempieni valvontaa oleellisen elämänviisauden vanhoista tarinoista ja eri uskontojen filosofioista, ajattelutavoista.

Nuori ihminen on ajatuksille altis juuri niinkuin kuuluukin. Aivojen pitää oppia ajattelemaan, päättelemään ja suodattamaan. Omien aivojen rasittaminen on jokaisen ihmisen itsenäinen oikeus. Vanhemmilla on oma roolinsa ajatusten muokkaamisessa, mutta ehdottomuus missä tahansa asiassa on myrkkyä mielelle. Muistan poikaseni viisastelleeni omalle ortodoksiäidilleni, kun hän sunnuntaiaamuisin kuunteli luterilaisia kirkomenoja radiosta. Äidissäni asui ekumenia. "Ei tekis pahua siulekkaa." Eikä ole tehnyt.

Uskonnollisille ihmisille Jeesuksesta laulaminen on arvokasta. Arvolla ei ole edes hintaa. Nyt uskonnottomillekin Jeesuksesta laulaminen on kohtuullisen arvokasta. Kuunteluttamisesta joutuu maksamaan jopa 1500 euroa.

Jälkikirjoitus: Hämeenlinnan tapauksesta tekee irvokkaan laulun kuuntelemisesta maksettu rahasumma. Kaikenlainen aiheeton ahneus kuvottaa. Myönnän kyllä, että ahneuttani kuuntelisin minkä tahansa uskonnollisen tai uskonnottoman julistuksen sopivalla rahasummalla, mutta en ilkeäisi vaatia minkään tilaisuuden järjestäjältä rahaa, jos omin jaloin vapaaehtoisesti olisin tilaisuuteen mennyt.

VAROITUS:Alla olevaa ei kannata lukea, jos porno ei kuulu elämänkatsomukseen.

Karskisti vaan kun kirosanat kaikaa
Härskisti hei ku pornolaulu raikaa
Ronskisti vaan tätä ruokotonta aikaa kun rumasana sanotaan niinkun se on.

Permanto ku meikäläistä otti takaraivoon
Kun ensin tuli herpaa ja sitten tuli turpaan
Ja käsiäkin paleli ja harmitti
Ennenkin on laulettu ja nuotit pantu nippuun
Mut minä laulan roisit laulut ihan suoraan
Romantiikka se ei sovi jätkälle.

Porakorven Akseli se pornokuvan näytti siinä oli hämähäkki väärin päin
Samperi kun marraskuukin meni risaseksi
Tupakkia poltettiin ja kiroiltiin
Meikäläinen kyllä tietää rasvasimmat vitsit
Mä kirjotan ne muistii, se yks on sitte kauhee ku sauna palo poroks mutta maattiin vaan.

Karskisti vaan kun kirosanat kaikaa
Härskisti hei ku pornolaulu raikaa
Ronskisti vaan tätä ruokotonta aikaa kun rumasana sanotaan niinkun se on.

Karjut sano mulle että ompas kova jätkä
Kun ensin meni salkku ja sitten meni tolkku
Ja sitten meni mukavasti muuten vaan
Kyllä oli kauhee reikä rengin perperissä
Yks nappi oli irti se ompeli sen kiinni
Ja samalla se ompeli myös alushousutkin.

Minä olen nähnyt kerran riptiisitanssin
Siltä näky sillon rintaliivitkin
Pentti otti pyörän ja lähti sitten naisiin
Minä pidän peukkua pystyssä.

Samperi kun meikäläinen vetää kovan rallin
Niin heikommat ne pyörtyy ja kirjottelee lehtiin
Ne on musta naivia ihmisiä.

Karskisti vaan kun kirosanat kaikaa
Härskisti hei ku pornolaulu raikaa
Ronskisti vaan tätä ruokotonta aikaa kun rumasana sanotaan niinkun se on
Että karskisti vaan kun kirosanat kaikaa
Härskisti hei ku pornolaulu raikaa
Ronskisti vaan tätä ruokotonta aikaa kun rumasana sanotaan niinkun se on.

Kappaleen on säveltänyt Jaakko Salo ja sanoittanut Jukka Virtanen. Sen esittää Simo Salminen