Aurinko sammuu,
räjähtää taivaan tuuliin.
Käy maapallo pian
matkaan kovin vikkelään
kohti uutta tähteään.
Sehän on näetsen sillä tavalla, että jonakin päivänä aurinkokattila on niin täynnä karstaa, että se tupsahtaa kuin öljykamina. Tups! Ja kun aurinko räjähtää ja sen vetovoima lakkaa, kimpoaa maapallo niin ärhäkästi matkaan kohti uutta vetovoimaista tähteä, jotta irtoaa kahvikuppi Hegun kahvilassa vahvimmankin ukon kädestä. Kun oli kuppilaparlamentti hetki sitten vielä Pohjanmaan laitamilla, on se posauksen jälkeen kukaties Jaavan merellä tahi Kalimantanilla.
Ja mitenkä sen käy ilmakehän? Jääpikö se paikoilleen ja jatkaa kivipallo ilmatta ukkoineen, akkoineen avaruuden laitamille, vai jäävätkö maailman elävät avaruuden ilmakehään roikkumaan ilman vielä äsken alla ollutta maapalloa? Siellä ovat maailman viisaimmat miehet ja härevimmät akat ilmapallossa yksinään pimeässä, sillä eihän se kuukaan enää loista, kun valonsa sai auringosta ja tähdet ovat liian kaukana valaisemaan. Jo vain nousee tulitikku arvoon arvaamattomaan siellä ja on kynttilä kysyttyä tavaraa. Kannattaa niitä siis aina mukana kantaa vaikka vain varulta.
Eipä siis ole kovin häävi ihmisen tulevaisuus liki aurinkoa. Olisi kannattanut sittenkin valita paikka vähän tarkemmin eikä tunkea niin lähelle tulikuumaa palloa, joka kohta kuitenkin räjähtää. Ronskimmatkaan laitteet eivät kestä huollotta miljoonia vuosia saati niin kovin herkkä aurinko.
Kannattaako siis säästää varsinkaan pankkiin? No tyynyn alle ei ainakaan kannata laittaa lantin lanttia. Mutta osakkeet säilyvät, kun nehän ovat nykyään vain merkintöjä pankkiohjelmassa. Ei muuta kuin töpseli taas seinään uuden auringon kyljessä ja kursseja katsomaan, jos vain jostakin saa hengenpitimiksi hitusen happea. Ja tunnusluku kannattaa jo nyt laittaa talteen, ettei lennä taivaan tuuliin siinä auringonvaihtohässäkässä. Se kun monesti häviää jo ihan tavallisessa arjessa taikka jää toisten housujen taskuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti