Helmiäispilvet
kutkuttavat silmiä,
laveerailevat
liukuvia värejä
lakeen kuin öljy veteen.
perjantai 24. tammikuuta 2025
keskiviikko 22. tammikuuta 2025
tiistai 21. tammikuuta 2025
Uskomaton uskonnoton
Joulu on Jeesuksen syntymäpäivä. Tai ei se ehkä ole. Kenties se onkin jokin muu päivä vuodesta, mutta ihmiskunta on yhdessä päättänyt juhlia Jeesus-lasta joulukuun 25. päivä niiltä osin kuin ihmiskunta on kristillinen. Muu osa ihmisistä viis välittää koko joulusta. He saattavat jopa pahoittaa mielensä, kun jo lokakuussa aletaan laulaa jouluun ja Jeesuksen syntymään kuuluvia lauluja. Heidän mieltään joulu ja Jeesus ärsyttävät, mutta jouluun liittyvät vapaapäivät eivät ehkä niinkään. Saahan niiltä jopa tupla- tai kenties triplapalkkaa, jos töihin on pakko tai viitsii mennä. Tonttulaulut eivät ärsytä, kun niissä lauletaan vain haltioista ja menninkäisistä tai muista velhoista.
Minäkin aloin miettiä, rupeaisinko uskonnottomaksi ja nauttisin sen tuomista uskonnottomuuseduista. Rupesin. Tänä vuonna siitä onkin varsin paljon hyötyä, kun kristillisiä vapaapäiviä on muhevasti. Kuudes päivä tammikuuta oli loppiainen, joka juhlistaa Jumalan syntymistä Jeesuksena Kristuksena. Huhtikuussa vietetään pääsiäistä ja pitkäperjantaita ja seuraavana maanantaina toista pääsiäispäivää, vapaapäiviä molemmat. Toukokuussa ollaan vapaalla helatorstaina, kun Jeesus nousee taivaaseen.
Kesä ja syksy onkin ankeampaa olla uskonnoton, kun varsinaisia uskontovapaita ei ole ennen joulua. Mutta jouluna saa uskonnoton löhöillä kristikansan siivellä koko jouluviikon keskiviikosta perjantaihin. Jos en aukaise radiota tai katso televisiota lokakuusta loppuvuoteen, ei minun uskonnottomuuttani häiritse mikään – niin uskon.
Syksyllä ajattelin lähteä lomalle. Katselin karttaa. Intia voisi olla oikein mukava, kun siellä on niin paljon minua köyhempiä ihmisiä ja saatan siellä tuntea itseni rikkaaksi. Minua ei vaivaisi luterilainen omatunto tippaakaan, kun olen etäännyttänyt itseni mokomasta kristillisestä jeesustelusta. Mutta voi pahus. Intialaiset ovat hinduja melkein kaikki. On siellä toki muslimeja ja kristittyjä ja sikhejä ja muita. Uskonnottomia on vain pari prosenttia väestä eli siltäkin osin olisin lukuisille uskonnoille altistuvaa vähemmistöä. Yli 900 miljoonaa hindua saattaisivat altistaa minut gurun opille ja joogan saloihin. Tai saattaisin törmätä kadulla pyhään lehmään.
Turkki olisi oivallinen matkakohde, vaikka se estikin meitä kaikin keinoin liittymästä Natoon. Voisin matkustaa Marmariksen rannoille tai Antalyaan ja nauttia siellä lämmöstä ja ystävällisistä ihmisistä. Mutta voi hemmetti. Yli 90 prosenttia turkkilaisista on muslimeja. Ja muslimeilla on ne moskeijat ja moskeijoissa minareetit. Viisi kertaa päivässä minun olisi pakko kuunnella rukouskutsu enkä sitä karkuun pääsisi kuin syvälle meriveteen. Enkä niin kovasti tykkää uimisesta varsinkaan aamuvarhain.
Taidan jäädä Suomeen koko syksyksi. Kuuntelen itsenäisyyspäivänä Sibeliuksen Finlandian. Mietin vain niitä, jotka eivät usko, että Sibelius on hyvä säveltäjä. Heidän on kuitenkin pakko kuunnella monin eri sovituksin esitettyä Finlandiaa koko joulukuun alku. Pakoon ei pääse muualle kuin Ruotsiin. Tai Intiaan tai Turkkiin, jos ei ole hengellisiä tai aatteellisia esteitä.
Narrasin. Yritin tosissani olla uskonnoton, mutta ei se minulta onnistu. Oikeasti olen multiuskovainen. Uskon maailman rauhaan, lottoon, Temuun, kaikkiin maailman jumaliin, omaan Jumalaani, Yleen ja maikkariin ja talviurheiluunkin, vaikkeivät suomalaiset mäkimiehet enää pärjääkään. Postiinkin uskon, vaikka tuo usko on usein lujilla ja kirjeet karkuteillä. Ja uskon siihenkin, että kirkossa leviää paitsi Jumalan sana, myös yskä. Kuuntele vaikka. Kirkossa yskittää aina.
Hannu Hartikainen, lähikolumni Nivala-lehti 15.1.2025
perjantai 17. tammikuuta 2025
Nälkä
Nälkä pakottaa
syömään sammakon reidet,
nylkemään käärmeet,
nuolemaan lattiankin,
jotta henki liikkuisi.
keskiviikko 15. tammikuuta 2025
Sormus
Kun talvisella
tiellä kohtaan auringon
kultaisen kehrän,
kuorin siitä sormeeni
kalliin kihlasormuksen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)