Sinun silmäsi
uskovat huomispäivään,
katsovat uutta
auringonnousua kuin
ihmettä: lapsen silmät.
Sinun silmäsi
uskovat huomispäivään,
katsovat uutta
auringonnousua kuin
ihmettä: lapsen silmät.
Vahvinkaan varsi
ei jaksa kantaa liian
kaunista kukkaa.
Se nojaa tyhjään, murtuu,
terälehdet kuihtuvat.
Jumalan sanaa
ei yksikään ihminen
ole kuunnellut.
Silti joku julistaa
jopa kanssaan puhuvan.
Armo tasoitti
ajatusta repivät
rautaharjanteet,
miljoonien vuosien
tuuliset vuorenhuiput.
Sarka silkkiä
katsoi kadesilmällä:
näkyypä voivan
hyvin pehmeästikin
ihon pintaa koskettaa.
Myötätuntosi
anna sairastuvalle.
Hellyyttäsi jaa,
jottei toipuvainenkaan