Väistelyä

Miljoonat luodit

ujeltavat ilmassa.

Jokainen niistä

aikoo lävistää minut.

Väistelen loppuun asti.

Ainoalleni

Istun hiljaa ja

kuuntelen, kun sydän lyö.

Minulle se lyö,

minun elämälleni.

Minun ainoalleni.

Soittajan kuolema

Soittaja kuolee.

Kun sävelet sammuvat,

on niin hiljaista.

Taivas soi, maailma soi,

hetkeen ei mitään kuulu.

Heikki Silvennoinen kuoli tänään. Ole iäti muistettu.

Mahdoton

Linnunradalla

ei pääse niin lähelle,

että saattaisi

tarttua toisen käteen.

Mahdoton on mahdoton.

Sotilas

Sinä kosketit

sisareni sydäntä

rautapalalla,

kranaatinsirpaleella,

koska olet sotilas.

Lucia

Aurinko laski.

Vaan taivas ei leiskunut

loistavin värein,

vaikka syttyi kynttilän

liekki kirkkain ja kaunein.

Pakkanen

Et ymmärtänyt,

että hampaasi ovat

yhtä terävät

kuin mesikämmenellä.

Sinä puret - pakkanen.

Jäätyneet kyyneleet

Sinä palelet,

kyyneleesi jäätyvät.

Suutelen sinun

kyyneleesi suliksi

enkelini suliksi.

Kuka kestää nähdä lapsen palelevan, kun vihollinen on pommittanut kodin kylmäksi, vanhemmat taivaan tuuliin? Joku kestää, kun joku niin tahtoo.

Lapsen muisto

Kuusen kynttilät

laulavat laulamistaan,

koristelevat

aikuisen mielen lapsen

vasta syntyvin muistoin.

Pimein tuokio

Pimein tuokio,

ohikiitävä hetki

on ryömittävä 

ennen kuin päivä nostaa

kauniin päänsä ja nauraa.

Lähde

Mistä sanasi

nuo ovatkaan peräisin,

hiljaa kuiskatut,

myrskytuuleen huudetut?

Sen lähteen tahdon löytää .

Sormus

Sormus kiiltelee

kultaa ja timantteja

rannan hiekassa,

illan viime valossa.

Katoaa aamun kajoon.

Kajo

Sormus kiiltelee

kultaa ja timantteja

rannan hiekassa,

illan viime valossa.

Aamun kajo odottaa.

Tuuli kuin pakolainen

Yli tyhjien

peltojen tuuli kulkee

kuin pakolainen.

Korsi heiluu hetkisen.

Kohta on taas hiljaista.

Kolmio

Ilo, ikävä

taikka murhe, pieninkin

piirtää kolmion

joko tasasivuisen

tai teräväkulmaisen.