Hapatusta

Vietettiin halloweenia. Nivala-lehti järjesti pikagallupin ja kyseli muutamalta paikalliselta asukkaalta, mitä mieltä he olivat tuosta juhlasta. Kaikki taisivat vastata pitävänsä sitä amerikkalaisena hapatuksena. Niinpä niin. Monet varsin mukavat asiat ovat aina jonkin muun maan hapatuksia, jotka kavalasti ja pikku hiljaa ovat tulleet tänne rajojen yli kuin viekkaat varkaat tai itämaan tietäjät. Olemme ne sitten myöhemmin puoliväkisin omiksemme ottaneet ja vähitellen niihin tottuneet.

Vappuna puhallamme ilmapallot turvoksiin ja heittelemme serpentiinit kattolamppuihin ja verhoudumme huvittaviin asusteisiin ja valkolakkeihin. Syömme tippaleivät ja juomme simat ja sampanjat ja nostamme lipun salkoon. Marssimme aatteiden puolesta ja kokoonnumme moottoripyörillä ajaen kevättä juhlimaan. Ja isännät ajavat lietettä pelloille, jotta työväki saa haistella työn juhlan hajua.

Germaanit ja keltit juhlivat satoja vuosia sitten kevättä ja polttivat tulia ja varmasti myös rietastelivat niin kuin mekin rietastelemme kevään huumassa ja vappusimoissa toukokuun alkua.  Keväällä huhti-, toukokuun vaihteessa on iloittu jo esikristillisellä ajalla pian koittavaa kesää eikä silloin vielä Suomessa osattu lukea saati kirjoittaa. Myöhemmin katoliset alkoivat viettää Pyhän Valburgan päivää 1. toukokuuta. Kristinuskon mukana juhla seilasi Suomen rannoille.

Työväen juhlaksi vappu muuttui 1800-luvulla. Ja mistäpä muualta tuo meidän vappu onkaan tänne tullut kuin Amerikan mantereelta.

Äitienpäivää on vietetty 1900-luvun alusta ja se on meille hyvin tärkeä juhlapäivä. Presidentti palkitsee muutaman äitien äidin mitalein, ja jokaisessa kylässä koulujen juhlasalit täyttyvät lyyrarintaisista äideistä ottamaan vastaan ansaitut onnittelut ja tarjoilut. Ensimmäistä, virallista äitienpäivää vietettiin  vuonna 1908 West Virginian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Tuskin moni tuota juhlapäivää pitää amerikkalaisena hapatuksena, vaikka se sieltä Suomeen omittiin.

Viikko sitten vietimme isänpäivää. Isätkin ovat juhlansa ansainneet, kun kerran vuodessa heidät viedään ulos syömään eikä äitien tarvitse tehdä kotona ruokaa. Halunnet tietää, missä ensimmäistä isänpäivää vietettiin. Yllätys, yllätys. Sitä vietettiin ensimmäisen kerran vain pari vuotta ensimmäisen äitienpäivän jälkeen 1910 Washingtonissa Yhdysvalloissa. Voi hapatuksen hapatus.

Kohta on joulu. Sehän on perinteinen suomalainen…no ei ole. Joululla on varsin pakanalliset kuusenjuuret. Monet pakanakansat juhlivat vuodenvaihteen tienoilla valon paluuta vuoden pimeimpänä aikana. Kun päivä oli kukonaskelta pidempi, haluttiin täyttää sarvet ja kallot oluella ja ryypätä olan takaa pitenevän päivän iloksi.Vasta paljon myöhemmin keksittiin Jeesus ja hänen syntymänsä sorvattiin synkimpään vuodenaikaan, jotta edes jotakin iloa olisi talvesta. Beetlehemin tähti tuikki Juudeassa kaukana Suomesta. Tarina lanseerattiin Suomeen kirvein ja miekoin tuhat vuotta sitten Ruotsin ja Venäjän kautta. On meillä sentään jotakin muutakin hapatusta kuin amerikkalaista.  On juuttaanmaalaista.

Aina kannattaa vastustaa kaikkea uutta hapatusta. Siitä saa mielihyvää, kun ei osallistu eikä juhli saati naura ja riemuitse. Räkänokastakin henkilö tulee, muttei tyhjän juhlijasta.

 

Nivala-lehti, lähikolumni