Troijan tallin terapiahevonen

Kyllä harmittaa, kun kauppiaat joutuvat laittamaan niin paljon syömäkelpoista ruokaa roskiin. Viimeisen myyntipäivän jälkeen ei tuotetta saa enää lain mukaan myydä eikä kai ilmaiseksikaan jakaa kenellekään. Ja vaikka voisikin, tulisi tuosta ruuan ilmaisjakelutoiminnasta monella tapaa häiriötä ja tappiotakin kauppiaille ja ympäristölle. Eivät pelkästään köyhät ja nälkäiset tuota ruokaa hamstraisi, vaan kohta olisivat kylläiset ahneet keräämässä kaksin käsin punaleimoin merkittyjä elintarvikkeita pakastimet täyteen.
Mutta voitaisiinpa perustaa kansallinen hevostalli, jonne tuo syötävä ylijäämäruoka toimitettaisiin hevosten ruuaksi. Ja saisipa jokainen kansalainen sitten niin halutessaan ratsastaa noilla kauppiaiden kylläisiksi ruokkimilla, rauhallisilla hevosilla mielin määrin ilokseen ja huvikseen. Tulisi näin jäteruuasta hyvinvointia tuota kautta koko kansalle. Sanotaanhan, että ratsastaminen parantaa niin pään kuin selänkin, ja noista vaivoista kansa on kärsinyt iät ja ajat. Olisipa sitten Suomen kansa tervepäistä ja vahvaselkäistä sakkia, joka ei taipuisi kovankaan taakan alle. "Troijan tallin terapiahevonen - sillä ratsastat auringonlaskuun."

Hyvä on sairaan levätä kaikelta piilossa

- Kyllä ois niillekin rahoille löytynyt parempaa käyttöä.
- Hukkaan heitetty joka centti.

Kun kaupunki siistii ympäristöään ja istuttaa kukkasia tai puita, kiveää kävelyteitä, piristää elinympäristöä tavalla tai toisella, seisoo työmaan reunalla naakkalauma ja raakkuu työn turhuutta. On olemassa kokonainen ihmisryhmä, jolle kaikenlainen estetiikka on turhaa kuin tuhka tuulessa. Heidän mielestään vain kaikille avoin kassakaappi on ainoa oikea tapa käyttää yhteiskunnan rahoja. Sieltä voisi sitten jokainen ottaa tarvitsemansa määrän ja laittaa rahan mihin itse haluaisi. Mutta että kukkasiin. "Ei se orvokilla ihminen elä, saatana."

Metrin korkuinen kuloheinä teitten varsilla, rapaiset ja kuoppaiset kylätiet, lahoavat puusillat, ruokkoamattomat raitit, maalaamattomat seinät, roikkuvat sähköjohdot, paikkaamattomat katot, ryöstäytyneet pajukot, levittämättömät lantatunkiot, romukasat talojen takana, metsissä, tienvierissä, umpeenkasvaneet joet, rehevöityneet järvet, koiranputkiviidakot: tuolla on hyvä eläkeläisen olla, hyvä on koululaisen astella opin tiellä, sairaan levätä kaikelta piilossa.

Kiire särkemään

Lapsen ja lapsenmielisen ihmisen usko on ihmiskunnan pelastus ja voittamaton energian lähde. Uskoa voi satuihin, satuolentoihin, joulupukkiin, Euroopan Unioniin, euroon, SAABin ylösnousemiseen, Jeesukseen, lottovoittoon, polttomoottoriin, tuulivoimaan, mihin tahansa. Usko ei kaada ketään eikä vahingoita ketään, jos se on henkilökohtainen ja oma. Jokaisella ihmisellä on oikeus uskoa mihin haluaa.
Mutta on ihmisiä, jotka eivät usko mihinkään, ja heidän suurin missionsa maan päällä on horjuttaa myös muiden uskoa. Lapselle kerrotaan, ettei joulupukkia ole olemassa. Melkein jokainen ihminen jossakin vaiheessa elämän kaartaan huomaa joulupukin olevan enemmän tai vähemmän taruolento. Ei sitä erikseen tarvitse lapselle kertoa eikä hänen satumaailmaansa murentaa. Mutta jonkun on aivan pakko saada kertoa lapselle, että hänen ensimmäiset vuotensa ovat kuluneet aivan hukkaan joulupukkia odotellessa. Tai että uskovaisen ihmisen kenties ainoa turva Jeesuksessa onkin täyttä hölynpölyä.
Miksi jonkun pitää aina todistaa toisen ihmisen usko olemattomaksi. Usko on voima, joka pitää maapallon kasassa, perheet yhdessä, ihmisen elossa ja innokkaana kokemaan maailman alusta loppuun, syntymästä kuolemaan ja vielä kuolemankin yli. Aseeton usko ei ole ketään vastaan. Kenelläkään ei pitäisi olla kiire sellaista särkemään.

Joulupaasto

Joitakin vuosia sitten paastosin joulun alla reilun kuukauden päivät ja elin elämääni ilman maito- ja lihatuotteita. Tarkkana miehenä luin tuoteselosteet huolellisesti ja jätin hyllyyn kaiken, missä vähänkin oli lihaa tai maitoa muodossa tai toisessa. Pääsiäisen tienoilla paastoaminen on huomattavasti helpompaa, kun houkutukset herkutteluun ovat vähäisemmät kuin jouluna: pikkujoulut, yritysten joululounaat, liikelahjakonvehdit, viinit, jouluoluet...
Näläntunne on lohduttava, keventävä ja puhdistava, kun se on vapaaehtoinen ja omavalintainen. Nälkä, paasto myös muistuttaa, että aivan kaikilla maailman ihmisillä ei ole murentakaan laittaa lautaselle saati sitten kattaa yltäkylläistä joulupöytää.
Yltäkylläisen miehen nälkä on kiukkuinen ja terävä, kun taas nälkää näkevän ihmisen nälkä on alistumista, väsynyttä olemista ja nälkäkuoleman odotusta. Joulupaasto ei ole nälännäköä. Se on vain puhdistumista, muistuttamista, vähäistä kieltäymystä, empatiaa niitä kohtaan, joilla ei kaikkea ole. Uskonnollinenkaan paasto ei ole paastoa Jumalaa varten, vaan ihmisen itsensä parhaaksi. Jumala vähät välittää, söimme me tai joimme. Jumala vähät välittää, onko ruokapöydässä maitoa tai lihaa, hirveä tai sikaa, juustoa tai makkaraa. Jumala vähät välittää, paistaako aurinko perunalautaselle vai pitääkö juoda piimä pimeässä. Miksi välittäisi. Mutta ihmisen on aika ajoin hyvä muistuttaa itselleen, että vähemmälläkin tulee toimeen ja ettei mahan tarvitse aina olla täysi kuin pulleaksi puhallettu säkkipilli kiukkuisesti soiden. Ihmisen on hyvä olla ravittu, muttei koskaan yltäkylläinen - ei sittenkään, vaikka Jumala ruokkiikin yltäkylläisiä. Sanotaan.

Hiiren Mikki

Aatteleppa ite, että joku keksii niinkin yksinkertaisen hauskan asian kuin nimen genetiivin. Jope Ruonansuu yllätti taas minut olemalla niin yksinkertainen, että pyysi jotakin sketsihahmoaan lausumaan Mikki Hiiren sukunimi edellä ja siitähän tuli Hiiren Mikki. Ja yksinkertaista mainosmiestä nauratti ja naurattaa vieläkin. Aatteleppa ite ja kuuleppa:
- Ankan Aku
- Hopon Hessu
- Pitkätossun Peppi
- Punakuonon Petteri
- Ankan Roope
- Ahneen Ahmed
- Billin Cocco
- Sorsan Repe
- Vemmelsäären Väiski
- Possun Putte
Vain suomen kieli voi tehdä genetiivistä halpaa hupia hullulle. Mulle, Possun Putelle ja Hiiren Mikille. ;-)

Hiljainen hetki

Nyt kun minua on hämmennetty kohta puoli vuotta aivan uudella politiikan tekemisen tavalla kuin nokka-akselilla aamupuuroa, on paikallaan hiljainen hetki aivan mille tahansa. Eduskunnassa perussuomalaiset ehdottivat hiljaista hetkeä Pohjois-Korean suuresti rakastamalle Kim Jong Ilille ja puolestaan toivottivat kovasti tsemppiä raskaan työn jatkajalle Kim Jong Unille.
Olen monista uutislähteistä käsin antanut itselleni kertoa, ettei tuota edesmennyttä johtajaa niin kovasti sitten kuitenkaan aivan vilpittömästi rakastettu saati sitten uutta johtajaa niin vesi kielellä odotettu isänsä toimia jatkamaan. Mutta koska aivan kaikkia suomalaisen politiikantekemisen huipullakaan tuo yksinvaltiaan tyrannin hukuttaman kansan kärsimyshuuto ei ole tavoittanut, vietän tuolle murheelliselle huomiolle hiljaisen hetken.

123456789101112131415161718192021222324252627282930313233343536373839404142434445464748495051525354555657585860

Varastamisen uutiskynnys - vihjeitä kaivataan

Olen monesti miettinyt, mikä varkaudessa ylittää uutiskynnyksen ja nyt sen viimein oivalsin: veroprosentti. Minulta varastettiin jokunen vuosi työpaikan kellaritiloista kaksi nahkaista Koivutaru-tuolia. Arvokkaitahan ne olivat mokomat, satoja euroja kappale. Tein rikosilmoituksen sähköisesti, ja ilmoitus vahvistettiin vastaanotetuksi. Reilun puolen vuoden kuluttua minulle tuli poliisilaitokselta viesti, että rikoksen aktiivinen tutkinta oli lopetettu. Minun mielestäni sitä ei koskaan edes aloitettu. Varkaudesta ei ollut uutisia lehdissä eikä sitä siis tutkittu edes passiivisesti. Käytettyjä olivat ne tuolit, mutta aivan uuden veroisia. Ja kun sen varkaankin tiesin ja ilmoitin.
Luinpa päivälehdestä, että jossakin oli varastettu 300 litraa dieseliä. Polttoaineen rahallinen arvo on paljon pienempi kuin noiden kahden komean tuolin, mutta toki dieselissä on tuhdisti enemmän veroa kuin mokomissa huonekaluissa. Poliisi kaipasi kovasti vihjeitä.
Kannattaa olla tarkkana, mitä varastaa, jos niin on tehtävä.
Varasta
- yksityisen ihmisen käyttötavaroita, veneitä ja moottoreita, polkupyöriä. Ei niitä ehdi poliisi peräämään.
Älä varasta
- viinaa
- tupakkaa (ja karamellia)
- polttoainetta
Ne ovat leijonatavaraa ja syyllinen kaivetaan vaikka kiven kolosta. Vihjeitä jo kaivataan;-)